Työvoimapula on aito haaste

Pula ammattilaisista koettelee teollisuutta ja palvelualoja jo niin, että se uhkaa jo talouskasvua. Leevi Vähälä

Elinkeinoelämän keskusliiton ja alueellisten kauppakamarien yhteistyössä toteuttama Suhdannebarometri kertoi viime viikolla odotetun uutisen Suomen taloudesta: yritysten tulevaisuuden näkymät ovat kirkastuneet. Koronakriisin odotetaan olevan väistymässä, ja taloudessa palataan vähintään enemmän normaalia muistuttaviin oloihin.

Hämeen kannalta tuloksissa oli sekä positiivista että huolestuttavaa. Useimmat yritykset odottavat syksyltä kasvua tai vähintään tilanteen pysymistä ennallaan. Suhdanteiden huonontumista ei siis pelätä.

Toisaalta positiivisuus oli Hämeessä vähäisempää kuin valtakunnallisella tasolla yleensä. Yhdeksi merkittäväksi pullonkaulaksi yritykset nostivat esiin riittämättömän kysynnän.

Hämeessä tilannetta on seurattava tarkasti. Häme sijaitsee Suomen keskeisimpien talousalueiden kyljessä. Jos kysyntä on riittämätöntä, on pohdittava, millaisilla keinoilla se saadaan vastaamaan realistisia odotuksia. Ainakaan kysyntä ei saa aktiivisesti ohjautua pois.

Sekä EK että kauppakamari vetivät suhdannebarometrin tuloksista saman varoittavan tuloksen: työvoimapulasta on tulossa talouden nousun pullonkaula.

Ammattitaitoisesta työvoimasta on aito pula. Tilanteesta kertoo paljon se, että avoimia työpaikkoja oli kesäkuun lopussa liki 65 000 (HS 29.7.). Luku on korkeampi kuin kertaakaan aiemmin viidentoista vuoden taakse ulottuvassa tilastossa.

Tuottavaa työtä jää tekemättä ja sen tuottamaa arvonlisää jää saamatta.

Ammattitaitoista työvoimaa puuttuu nyt sekä teollisuudesta että palveluista. Se tarkoittaa, että monilla hyvän katteen töillä ei ole tekijää – tuottavaa työtä jää tekemättä ja sen tuottamaa arvonlisää jää saamatta.

Työvoimapulaan on yleensä kaksi ratkaisua. Ammattilaisten maahanmuuton lisääminen ja helpottaminen on niistä ensimmäinen. Automatisaatio puolestaan korvaa työntekijöitä mekaanisista tai helposti digitalisoitavista töistä.

Poliittinen keskustelu molemmista vaihtoehdoista on vielä kesken. Maahanmuuton lisäämisen vastustaminen on nostanut perussuomalaiset mielipidekyselyiden kärkeen, eikä aihe ole menettänyt polarisoivaa voimaansa. Keskustelua käydään yhä vastustamisen ja kannattamisen poteroista, kun painopisteen pitäisi jo olla valitun linjan toteuttamisessa.

Automatisaatio ja digitalisaatio puolestaan etenevät jatkuvasti ilman poliittisia päätöksiä. Politiikalla on pidettävä huoli siitä, että ihmiset pysyvät muutoksessa mukana ja siitä, etteivät perusteettomat pelot ala määritellä pelisääntöjä. Tälläkin työllä on jo kiire.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut