Oskari Valtosen Esalainen: Miksi viesteihin ei voi vastata reilusti suoraan?

Oskari Valtonen

Olen lopen kyllästynyt siihen, kun ihmiset eivät vastaa mitään viesteihin.

Viesteillä tarkoitan nyt kaikenlaisia digitaalisia viestejä, joita lähetetään ja vastaanotetaan älypuhelimilla sekä tietokoneilla. Kaava on usein seuraavanlainen: lähetän viestin, jossa esitän jonkin kysymyksen, ja sitten vastausta ei kuulu ollenkaan.

Koitin esimerkiksi lähiaikoina tehdä Tori.fi:ssä kauppoja yhdestä DVD:stä. Ryhdyin neuvottelemaan myyjän kanssa asiasta, ja hän vastasi viesteihin aluksi nopeasti. Sitten kun kysyin hinnasta, alkoi totaalinen radiohiljaisuus.

Koko tapaus jäi itselleni mysteeriksi. Utelin vielä jälkikäteen, mihin hän oikein katosi. Näin ainoastaan, että myyjä oli lukenut viestini.

Miksei viesteihin voi vain vastata todenmukaisesti suoraan, vaan lähettäjä pitää jättää roikkumaan johonkin epätietoisuuden limboon?

Edellisessä esimerkissä vaikkapa yksinkertainen ”hei, päätin kuitenkin olla myymättä leffaa, pahoitteluni” olisi ollut mielestäni paljon parempi tapa toimia kuin jättää kokonaan vastaamatta.

Mutta enhän minä edes tiedä, ajatteliko myyjä näin. Vastatessa sitä ei jäisi jossittelemaan.

Eikö viesteihin sitten uskalleta vastata siinä pelossa, että loukkaa jotenkin vastapuolen tunteita? Vastaan itse: vastaamatta jättäminen loukkaa enemmän.

Viestin takana on aina toinen yksilö, joka on nähnyt vaivaa ottaakseen yhteyttä.

Viestejä tulvii joka tuutista, ja niitä pitää arvottaa tulvan seasta. Puhelimessani on yli kymmenen erilaista sovellusta, joissa viestittely onnistuu. Työkoneella lienee toiset mokomat. Ei ihme, että tällainen ilmiö näkyy.

Vastaamattomuus on sen verran yleistä, että ilmiölle on kehittynyt omia termejäkin englanniksi. Etenkin nettideittailussa yleistynyt ghostaus tarkoittaa sitä, että vastapuoli katoaa välinpitämättömästi kuin tuhka tuuleen. Seenzone kuvaa sitä, että vastaanottaja on vain lukenut viestin.

Vastaamattomuus tuntuu ylimieliseltä. Ikään kuin toinen osapuoli ei arvosta lähettäjää ollenkaan.

Aina viestiin ei ehdi vastata. Kiireessä piippaavan puhelimen sivuuttaa ylimääräisenä ja rasittavana ärsykkeenä. ”Vastaan sitten muutaman tunnin päästä.”

Viestin lähettänyt osapuoli alkaa kuitenkin ennen pitkää ihmetellä, mistä kiikastaa.

Kerran odotin WhatsApp-viestiini vastausta melkein puolitoista päivää. Menetin lopulta malttini ja rupesin näsäviisastelemaan hitaudesta. Kun sain vastauksen, hitaudella olikin todella vakava syy. Oma kärsimättömyys hävetti ja asiasta tuli vain huono mieli molemmille.

Mutta mitäs jos jossain välissä vastaisikin nopeasti, että vastaa myöhemmin?

Koronapandemia pakotti maailman reilusti yli vuosi sitten verkkoyhteyksien varaan. Sähköisen viestinnän merkitys kasvoi ennennäkemättömän suureksi.

Työyhteisöt siirtyivät kasvokkaisista kontakteista Teamsin, Slackin tai Skypen maailmaan.

Viesteihin vastaamisen etiketti tuntuu kuitenkin olevan edelleen osalta hukassa.

Viestin takana on aina toinen yksilö, joka on nähnyt vaivaa ottaakseen yhteyttä. Mitä enemmän vaivaa viestiin on nähty, sitä suuremmalla syyllä siihen pitäisi vastata.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut