Lukijalta: Virossakin osataan rakentaminen

Jarmo Häkkinen Hollola

Kari Korhonen arvosteli (ESS 27.7.) virolaisia rakennusyrityksiä.

Viron yleisin yhtiömuoto on oü eli rajavastuuyhtiö, eng, Ltd.

Suomessa tämä yhtiömuoto puuttuu tai se rinnastetaan osakeyhtiöön eli oy. Kaikki yhtiöt kuuluvat Viron kaupparekisteriin ja niiden on annettava tilinpäätös 30.6. mennessä, muuten ne poistetaan kaupparekisteristä ja ne eivät saa toimia.

Virossa on erittäin tiukat säännöt yritystoiminnalle. Ne luotiin 1990-luvun alussa, jolloin Viro itsenäistyi ja maailman pätevimpiin kuuluvat talousprofessorit loivat Viron nykyisen talousjärjestelmän alun.

Virossa lähes kaikki ovat yrittäjiä kuten Belgiassa, ja monissa muissa maissa yli 70 prosenttia työntekijöistä on yrittäjiä.

Virolaisen yhtiön tekemät työt ovat huomattavasti edullisempia verrattuna suomalaiseen. Virolainen yhtiö toimittuaan Suomessa yli kuusi kuukautta maksaa Suomeen lähdeveron 12 prosenttia laskun bruttosummasta.

Sen sekä käännetyn arvonlisäveron perii tilaaja Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaan, joten senkin vuoksi virolainen yhtiö tulee edullisemmaksi.

Valitettavaa on, että lähdevero ja käännetty arvonlisävero jää usein suomalaiselta tilaajayhtiöltä tilittämättä Suomen verottajalle ja se koituu näin virolaisen yhtiön tuplasti maksettavaksi.

Virolaista yhtiötä eivät myöskään rasita Suomen ylimitoitetut yrittäjäin eläkemaksut.

Itse olen ollut yrittäjä 20 vuotta ja olen maksanut tuon ajan YEL-maksua 500 euroa kuukaudessa. Eläkettä on kertynyt tänä aikana 150 euroa/kk.

Jokainen voi käydä eläkevakuutusyhtiöiden sivuilla kokeilemassa laskurilla, miten paljon pitää maksaa, että saa kohtuullisen eläkkeen 70-vuotiaana kun jää eläkkeelle. Se on YEL-yläraja.

Virossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

Suomalaisella rakennustyöntekijällä on takanaan myös ammattiliitto, joka vaatii osan palkasta ja määrää myös palkan alarajan sekä työajan.

Suomen työaikalaki määrää myös työajan sekä verottaja työntekijän veroprosentin, joka rakennusalan keskipalkalla on noin 30 prosenttia ja 9,9 prosentin sotumaksu. Virossa on tasavero kaikilla 20 prosenttia ja 13 prosentin vapaaehtoinen sairausvakuutusmaksu.

Monet virolaiset yhtiöt haluaisivat rekisteröityä Suomen kaupparekisteriin, mutta sen ehtona on, että pitää perustaa Suomeen tytäryhtiö, jolla pitää olla eri nimi kuin virolaisella yhtiöllä. Suomen patentti- ja rekisterihallitus perii rekisteröinnistä 380 euron maksun.

Jos suomalainen tilaaja on jättänyt lähde- ja arvonlisäverot tilittämättä, joutuu virolainen yhtiö suomalaisen oikeusistuimen eteen ja saa lisäsanktioita siitä, että on toiminut eri nimellä Suomessa kuin lähdemaassaan.

Mitä ammattitaitoon tulee, Korhonen on hakoteillä pahasti. Rakensin vuonna 2005 oman taloni. Rännit ja lumiesteet tilasin suomalaiselta firmalta. Rännit vuoti ja lumiesteet tuli tiilien ja lumien kanssa ensimmäisenä talvena alas.

Virolainen yhtiö kävi korjaamassa. Työntekijät olivat venäläisiä jotka puhuivat suomea ja veivät ala-arvoista materiaalia olleet tuotteet pois ja asensivat Virossa valmistetut tilalle.

Virossa on voimassa samat direktiivit rakentamisen suhteen kun kaikissa muissakin EU-maissa yleensä. Ihmiset siellä on myös koulutettuja rakennusalalle ja osaavat kosteustyöt direktiivien mukaan ja suorittaneet tarvittavat kurssit alalle.

Suomen ongelma on luottamuspula. Ei uskota kun virolainen työntekijä näyttää Suomessa työmaalla työturvallisuuskortin tai vesieristäjän- tulityö- tai telineturvallisuus passinsa tai korttinsa, vaan epäillään väärennökseksi koska se ei ole TUKES-nimisen suomalaisen viranomaisen myöntämä.

Kyllä muuallakin osataan tehdä, rakentaa ja kouluttaa ihmisiä tekemään oikeanlaisia taloja ja rakennuksia kuin Suomessa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut