Pirjo Kamppilan Esalainen: Ahvenanmaalla, melkein ulkomailla

Pirjo Kamppila

Pirjo Kamppila

Yleensä tähän aikaan vuodesta keskustelut alkavat kysymyksellä ”missä”?, eli missä kävit kesälomasi aikana. Oletushan on, että lomalla reissataan tai vähintäänkin koetaan jotain muuta kuin työn ja kodin täyttämä arki.

Tänä kesänä lähes ensimmäinen kysymys on ollut ”montako”? Eli montako annosta rokotetta olet saanut ja koska saat seuraavan.

Kun koronakuulumiset on vaihdettu, palataan keskusteluissa jälleen missä-aiheeseen, eli missä vietit lomasi – tai koko kesän?

Oma lomani alkoi jo toukokuussa, jolloin oli sopiva hetki purkaa talven aikana kasaantuneet paineet päästä kauas, mutta ei liian kauas. Tällainen sopiva ja perinteikäs kohde on Ahvenanmaa, joka tänä vuonna viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa, varmuuden vuoksi kokonaisen vuoden ajan eli ensi kesäkuuhun asti.

Kovin moni keski-ikää vanhempi kommentoi matkakohdetta: Kävin siellä luokkaretkellä/pyöräretkellä nuorena/näin rannan matkalla Tukholmaan. Nuoremmalla ikäpolvella ei ole mitään muistoja, mutta sitäkin enemmän ennakkoluuloja: siellähän puhutaan ruotsia!

Niin puhutaankin, mutta myös suomea, englantia ja kymmeniä muitakin kieliä. Pieni saari (noin 30 000 asukasta) on kärsinyt työvoimapulasta, jota paikkaamaan on tullut väkeä läheltä ja varsin kaukaakin.

Nyt saari kaipaa kipeästi piristysruisketta tärkeään elinkeinoonsa, matkailuun. Suurin ryhmä ovat yleensä ruotsalaiset, joita ei ole nyt näkynyt. Niinpä manner-Suomesta tullut turisti sai usean kerran kuulla, miten tervetullut hän onkaan.

Tarkkaan ottaen olimme ”Suomesta”, sillä Ahvenmaallakin erotellaan saaristo manner-Ahvenanmaasta.

Pieni ja rajattu Ahvenmaa on helppo paketoida matkailukäyttöön, mutta täydet pisteet ansaitsee myös Maarianhaminan turisti-infon tarjonta. Opasta löytyy joka lähtöön ja reittiohjeet ovat selvät.

Ahvenanmaan perinteiset nähtävyydet ovat toki kiinnostavia, mutta matkailun tärkeä mauste on jutustelu ihmisten kanssa. Yksi avartava aamupalakokemus oli kuunnella thaimaalaisen yrittäjän kokemuksia majatalon pidosta Kastelholman linnan kupeessa.

Matkailun sesonkiluonteisuutta on vaikea tasoittaa, korona tuo mutkia matkaan ja maailmanlaajuinen varausjärjestelmä rokottaa yrittäjää kylmästi. Työ vaatii tekijältään myös vähäunisuutta kesäaikaan. Talvella pitää puolestaan keksiä muuta tekemistä, etenkin nyt kun talvityö kotimaassa ei onnistu.

Touko- ja syyskuussa Ahvenmaalla järjestetään tapahtumaviikonloppu, jolloin monet yritykset ja maatilat ottavat vastaan vieraita. Keväällä vaati hieman vaivaa päästä retkelle pieneen saareen tapaamaan laiduntavia ahvenanmaanlampaita, ja vähän vaivaannuttavaa oli, että meitä asiakkaita lähti retkelle vain kolme.

Reissu ei varmasti ollut kuskeille kannattava, mutta he vakuuttivat rauhallisesti tekevänsä tätä harrastuksesta, varsinainen työ on muualla. Tämä oli ensi kerta, ja mahdollista harmitusta ei näytetty asiakkaille. Kannustin jatkoon, esimerkkinä Metsähallituksen myymät lampaanhoitoviikot kansallispuistoissa. Ne ovat supersuosittuja.

Ehkä joku kokeilee Päijät-Hämeessäkin?

Myrskyluodon Maijan maisemissa riittää rauhaa ja perinteistä saaristolaistunnelmaa

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut