Lukijalta: Työttömät tarvitsevat porkkanaa, ei lisää keppiä

Pertti Salminen, Lahti

Työttömistä puhutaan usein syrjäytyneinä.

Näin luultavasti siksi, että "syrjitty"- ilmaus kuulostaa rumalta eikä sovellu itseään sivistysvaltiona pitävän valtakunnan kieliavaruuteen.

Syrjäytyminen sen sijaan antaa mielikuvan, ettei vastuu kuulu kenellekään. Tosin passiivin käyttö luo mielikuvan tiettyyn suuntaan. Eritotenkin, kun on vuosikausia puhuttu työllisyystavoitteista.

Valitettavasti työllisyystavoitteisiin pääsyn keinot ovat lähinnä riistoon pohjautuvia: työttömän elinolosuhteiden kaventamista, pakottamista näennäistoimiin, kontrollia ja käytännössä pakkoa ottaa vastaan työ, josta aiheutuu työttömälle vain lisää kustannuksia.

Positiivinen syrjintä, positiivinen erityiskohtelu, tarkoittaa jonkin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia.

Juuri työttömät ovat ryhmä, joka nimenomaan vaatisi asemaansa ja olosuhteitaan parantavia toimia.

Koska Suomi näyttäytyy osaamisen ihmemaana, voisi olettaa, että työttömyyttäkin ryhdyttäisiin käsittelemään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähtökohdista.

Työttömät eivät myöskään ole mikään yhtenäinen joukko, vaan pitää sisällään useita alaryhmiä, joten positiivisen erityiskohtelun ulottaminen työttömiin parantaisi samalla myös työttömänä olevien erilaisten ryhmien asemaa.

Työttömät leimataan usein osaamattomiksi ja työhön soveltumattomiksi. Joskus jopa työhaluttomiksi.

Tämä jo lähtökohtaisesti aiheuttaa sen, ettei työtöntä pidetä työmarkkinakelpoisena, vaan hänelle pitää järjestää erilaista näennäistoimintaa sen sijaan, että työtön olisi ihminen ja yhtä työmarkkinakykyinen kuin kuka tahansa niin kutsuttu työllinenkin.

Tämä työttömän työmarkkinakelvottomuuden ajatus perustuu hokemaan, jonka mukaan tekevälle löytyy aina työtä.

Jos näin on, niin poistamalla työllistymisen este lainsäädännöllä nähtäisiin pitääkö hokema paikkansa.

Positiivisen erityiskohtelun käsite löytyy Suomenkin lainsäädännöstä. Käsite löytyy perustuslain lisäksi tasa-arvolaista, yhdenvertaisuuslaista ja työsopimuslaista.

Nyt pitäisi vain säätää laki, joka soveltuu työttömän aseman ja olosuhteiden parantamiseksi sekä syrjinnän poistamiseksi.

Koska Suomi näyttäytyy osaamisen ihmemaana, niin olisi johdonmukaista olettaa, että työttömyyttäkin ryhdyttäisiin käsittelemään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähtökohdista.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut