Lukijalta: Velalle rakennettu valtio ei ole kestävä

Timo Heinonen

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti keväällä rikkoa ensimmäistä kertaa maamme historiassa vastuullisen talouden pidon perustan eli ns. budjettikehykset. Tällä SDP:n ja keskustan johdolla tehdyllä päätöksellä voi olla vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ilman päättäväisiä korjaavia toimenpiteitä.

Vastuullisen taloudenpidon menokehys päätettiin rikkoa nimittäin vielä ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja 500 miljoonalla vielä vuonna 2023. Se tarkoittaa, että nykyinen hallitus ei koko kaudellaan pysy vastuullisen taloudenhoidon kehyksissä.

Todellinen syy ei ole koronakriisi. Menokehityksiä ei nimittäin rikottu edes finanssikriisissä, joka oli maallemme paljon pahempi talouskriisi kuin nykyinen korona-aika on ollut. Vastuullisuus on aiemmin, myös vaikeina aikoina, ollut talouspolitiikan kulmakivenä.

Tänä vuonna Marinin hallitus rikkoo kehystason peräti noin 1,4 miljardilla eurolla. Kuluvan vuoden osalta kyse on osin, ei tosin läheskään kokonaan, koronan aiheuttamista kuluista, mutta tulevina, vahvan talouskasvun vuosina kehyksen rikkominen on vain vastuutonta politiikkaa, ja epäreilu päätös elää velaksi lasten piikkiin.

Julkisen sektorin perustehtäviin kuuluu erilaisten hyvinvointia parantavien palveluiden kuten koulutuksen, terveydenhoidon, sosiaalipalveluiden ja järjestyksen sekä turvallisuuden ylläpitäminen, tuottaminen tai rahoittaminen. Tämä kokonaisuus on rahoitettu perinteisesti valtaosin veroilla ja maksuilla, mutta nyt isolta osin ankaralla velanotolla.

Uusia palveluita on luotu puhtaasti velkarahoituksen varaan välittämättä siitä, että niihin ei meillä ole tällä hetkellä varaa. Velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on pitkällä aikavälillä kestämätön. Vakavimmin velkaisen valtion ongelmista joutuvat lopulta kärsimään he, joille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat tärkeimpiä.

Meillä on onneksi varsin laaja yhteisymmärrys Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista.

Suomessakin velan määrän on annettu jopa kaksinkertaistua. Nollakorkojen aika on saanut monet suhtautumaan julkiseen velkaan entistä kepeämmin.

Marinin hallituspuolueiden riveistä on kuultu puheenvuoroja, että velkoja ei edes aiota tai edes tarvitsisi maksaa pois. Velkaa on siis otettu ja vielä vain otettu lisää.

Maamme julkiseen talouteen onkin syntynyt vakava alijäämä, joka paisuttaa oravanpyörän tapaan velkataakkaa. Nykymenolla julkinen velka noussee lähes 80 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä, ja velkasuhteen kasvu rikkoo 100 prosentin rajan pian 2040-luvun alussa.

Velkaantuminen uhkaa näin uudelleen kiihtyä väestön ikääntymisen takia kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Ikäsidonnaiset menot huomioivan kestävyysvajeen kuriin saaminen edellyttäisi jopa kahdeksan miljardin toimia julkisen talouden vahvistamiseksi, jotta emme ajaudu hallitsemattoman velkaantumisen tielle. Tämä on välttämätöntä, kun haluamme turvata edes nykyisen laajuiset julkiset hyvinvointipalvelut tuleville sukupolville.

Meillä on onneksi varsin laaja yhteisymmärrys Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista. Se tarjoaa meistä jokaiselle kansainvälisestikin verrattuna laajat palvelut. Tämän kaiken tulevaisuus nojaa kuitenkin talouden kestävyyteen.

Jokainen pohjoismaisia hyvinvointipalveluita kannattava puolue tulee kannattaneeksi tiukkaa ja vastuullista talouspolitiikkaa. Siksi on luontevaa odottaa laajaa kannatusta kokoomuksen esittämille sitoville ja tiukoille talouspolitiikan tavoitteille.

Teimmekin esityksen velkakurin säätämiseksi lailla. Aloitteemme allekirjoitti myös hallituspuolue keskustan entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministerinäkin toiminut Katri Kulmuni (kesk.).

Kulmuni totesi Iltalehdessä 19.7.2021, että ”lainsäädännössä olevat finanssipolitiikan tarkemmat ohjauskeinot tekisivät julkisten menojen kasvattamisen nykyistä poliittista sopimusta vaikeammaksi”. Se on juuri näin.

Totta on sekin, että kehysten ylittäminen Suomessa ja muualla on osoittanut, että ”on tarpeellista ottaa käyttöön poliittista sopimusta sitovampia mahdollisesti lainsäädäntöön pohjautuvia keinoja talouden vastuulliselle hoitamiselle”, kuten Kulmuni Iltalehden mukaan toteaa.

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala sanoi aikanaan kuvaavasti: ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok.).

Kommentoi