Pääkirjoitus: Keskustelu metsien käytöstä kaipaa myös hyödyntämisen näkökulmaa

EU:n komission etukäteen kohuttu metsästrategiapaperi julkistettiin lopullisessa muodossaan runsas viikko sitten. Ensireaktio paperiin oli helpotus: se ei sittenkään ollut niin jyrkkä kuin pelättiin.

Kuluneen viikon aikana metsäteollisuuden toimijat ovat ehtineet pohtia paperia paremmalla ajalla.

Vierumäkeläisen Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra toi Kauppalehdessä (19.7.) esiin huolensa Suomen metsävaroja koskevan päätöksenteon pysymisestä kansallisissa käsissä. Kuten moni muukin, Kopra on huolestunut Suomen ajautuvan muun Euroopan hiilinieluksi ja siten menettävän sekä jo nyt veitsenterällä olevan metsäteollisuuden kilpailukyvyn että metsien Suomelle tuoman hyvinvoinnin.

MTK:n Marttila uskoo, että EU:n metsästrategiasta käydään vielä kova vääntö – kuittaa myös Ville Niinistölle

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä puolestaan korosti (HS 21.7.) laajempaa näkökulmaa ympäristönsuojelun ja metsäteollisuuden välillä: Suomi tarvitsee metsäsektoriaan. Siksi tasapainon etsiminen taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien välillä on ensiarvoisen tärkeää, mitään näkökohtaa väheksymättä. Samanlaisen näkemyksen esitti myös UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (HS 23.7). Hänen mukaansa komission linjapaperi nojaa nyt, keskeneräisenä, liiaksi ympäristönäkökulmaan.

Teollisuuden näkökulman voi tiivistää näkemykseen, jonka mukaan Suomen on aiheellista huolehtia metsäteollisuutensa kilpailukyvystä ja säilymisestä. Realismia on se teollisuuden huomio, että metsienkäyttö on muutoksessa esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja metsien virkistysarvojen korostumisen myötä. Eri näkökohtien tunnustamisen on ulotuttava poliittiseen prosessiin, minkä metsäteollisuus on ymmärtänyt: jos esimerkiksi ympäristönäkökohdat vain kiistettäisiin, seurauksena olisi nykyisessä poliittisessa todellisuudessa sopeutuminen sellaiseen lainsäädäntöön, jossa omaa ääntä ei ole saatu kuuluviin. Se ei olisi kenenkään etu, ei edes ympäristön. Jyrkät tai yksipuoliset näkökannat johtavat yhteiskunnallisiin kriiseihin, joissa useimmiten yhtenä kärsijänä on ympäristö. Kärjistetysti sanottuna ympäristönsuojelu vaatii vaurautta ja vakautta.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä: EU:n metsästrategia on parempi kuin epäiltiin, pääongelmat kuitenkin säilyvät – menee liian pitkälle käytönnön metsänhoitoon

EU ei saa myöskään ajaa metsäteollisuutta pois järkevän sääntelyn piiristä sinne, missä sääntely on vähäistä tai kokonaan puuttuvaa. Siksi on Suomen ja kestävän kehityksen etu, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla maailmanlaajuisen ympäristösääntelyn sisältöön ja tavoitteisiin myös metsäteollisuuden näkökulmalla. Seuraava vaikuttamisen paikka on, kun komission metsästrategia tulee EU-parlamentin käsittelyyn.

Kommentoi