Kimmo Kankaan Esalainen: Kuinka monta penkkiurheilijaa korona vieroitti pysyvästi kisakatsomoista?

Kimmo Kangas

Tuttava vuodatti hiljattain pitkästi penkkiurheilumuistojaan. Koska foorumina oli keski-ikäisten hautausmaa Facebook, täyttyi kommenttikenttä samanhenkisistä muisteluista ja fiilistelyistä.

Ennen oli paremmin, kun vaihtoehtojakaan ei ollut. Peleihin mentiin ja niissä istuttiin, pärjäsi suosikkijoukkue tai ei.

Tuttavaa suretti, ettei hän ole onnistunut siirtämään samanlaista penkkiurheilun intohimoa lapsilleen. Maailma on muuttunut. Kun kaikkea kulutetaan erilaisten päätelaitteiden kautta, kuka jaksaa vaivautua hallille tai stadionille, kun se on aikaa vievää ja kallista.

Television ääressä viihtyvää penkkiurheilijaa on tänä kesänä hellitty. Jalkapallon EM-kisat päättyivät vasta, ja eilen perjantaina käynnistyivät virallisesti Tokion olympialaiset.

Penkkiurheilijalle tarjolla olisi katsottavaa myös paikan päällä kotimaassa. Esimerkiksi jalkapallon Veikkausliigassa on kesäkuun puolivälin jälkeen saanut ottaa yleisöä vapaammin katsomoihin.

Lahdessa yleisöä on toistaiseksi ollut paikalla neljässä kotiottelussa, joista irtolippuja on myyty kolmeen viimeiseen kotipeliin.

Näissä peleissä ilmoitetut yleisömäärät ovat jääneet sangen vaatimattomiksi. Yleisöä on ollut paikalla enimmillään 1 263 henkeä.

Syitä vaisuun kiinnostukseen on helppo keksiä. EM-kisat antoivat varmaankin ainakin satunnaiskuluttajille riittävän annoksen jalkapalloa. Lisäksi yleisöä jalkapallokatsomoista karkottavat ne perinteisesti selitykset eli juhannus, kesälomat, saunavuoro ja niin edelleen. Sääkin on useimmiten joko liian kylmä, kuuma, sateinen tai kuiva katsomossa istumiseen.

Kun päälle lisää kesän kuluessa heikentyneen koronatilanteen ja julkisuudessa koronavirukseen ja sen leviämiseen yhdistetyt Pietarin jalkapalloturistit, ei ole ihme jos kansa ei sankoin joukoin ole rynnännyt kisakatsomoihin.

Kiinnostavaa on, mitä tapahtuu, kun koronavirus vihdoin on saatu kunnolla kuriin. Palaavatko katsojat kisakatsomoihin entiseen tapaan? Osa varmasti palaa, mutta onko jo puolitoista vuotta jatkunut koronapandemia ollut riittävän pitkä vieraannuttamaan huomattavan osan yleisöstä?

Monelle seuralle huoli on etenkin taloudellinen. Viime talvena suuri osa jääkiekon SM-liigajoukkueista viestitti olevansa koronarajoitusten keskellä vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Mitä merkitsee, jos rajoitusten purkauduttua yleisömäärät laskevat pysyvästi esimerkiksi neljäsosalla koronaa edeltäneestä tilanteesta?

Yleisöllä on myös urheilullista merkitystä. Asiaa on selvitetty Yhdysvalloissa koripallon NBA-sarjasta. Yhdysvalloissa koronarajoitukset vaihtelivat kuluneen kauden aikana huomattavasti osavaltioittain. Osa joukkueista joutui pelaamaan huomattavan osan kotiotteluistaan tyhjille katsomoille, kun taas toiset saivat ottaa yleisöä peleihin vapaammin.

Selvityksen mukaan kotikenttäetu kasvoi huomattavasti, kun peleissä oli yleisöä mukana. Yleistäen voi sanoa, että kun katsojia ei ollut, oli kotikenttäetu olematon ja etu kasvoi sen mukaan, mitä enemmän yleisöä paikalla oli.

Elävä yleisö ei siis ole joukkueille merkityksetön. Ei taloudellisesti eikä urheilullisesti. Siksi moni joukkue toivoneekin, että edessä on paluu vanhaan normaalin.

Lahden stadionin portit aukeavat yleisölle HIFK-kamppailuun – "Fanit tuovat totta kai oman mausteensa matsiin"

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut