Lukijalta: Lisää käytännön kierrätystekoja Lahteen – juomatölkkien ja tupakan tumppien keräämiseksi on tarjolla fiksuja ratkaisuja

Johannes Mäkilä

Armon vuonna 2021 meillä lahtelaisilla on ollut ilo ja kunnia elää Euroopan ympäristöpääkaupungissa. Vaikka Green Capital -status onkin omiaan tuomaan kansainvälisiä kutsuvieraita, korulauseita ja juhlapuheita, ei arjen konkretiaa sovi hiukkaakaan vähätellä: roska-astioista olemme saaneet lukea, että niitä on tässä kaupungissa jopa yli tuhat. Olen kuitenkin varma, että tämä ei alkuunkaan riitä.

Lähtökohtia matalan kynnyksen kierrätykseen on kehitettävä lisää. Näiden tuhansien roska-astioiden kylkiin olisi ehdottomasti hitsattava pullo- ja tölkkitelineet, joita tässä kaupungissa taitaa toistaiseksi olla vain rautatieaseman laitureilla.

Rautateiden ohella olen nähnyt niitä vain Aurajoen rannalla, jossa kyseisestä kyhäelmästä tein ensihavaintoni jo vuosia sitten. Miten voi olla mahdollista, että Euroopan ympäristöpääkaupungissa ei ole pystytty siihen, mikä VR:n ja Turun kaupungin toimesta on jo kauan aikaa ollut itsestäänselvyys? Miksi antaa ympäristön altistua alumiinille ja muoville, kun tarjolla on selkeä vaihtoehto?

Näiden 15–20 sentin arvoisten kappaleiden kierrättäminen telineisiin olisi roska-astiaan viskomistakin viisaampaa myös siksi, että pantilliset pakkaukset pääsisivät oikeaan osoitteeseen eli palautusautomaattiin ilman, että kenenkään tarvitsisi tunkea kättään roska-astiaan ikään kuin neulaa heinäsuovasta etsiäkseen. Näinkin pieni ekologinen ele edistäisi täten myös solidaarisuutta.

Tuhansien roska-astioiden kylkiin olisi ehdottomasti hitsattava pullo- ja tölkkitelineet.

Toinen esimerkillinen ennakkotapaus tapahtui taannoin Tallinnassa, jossa kaupunki ja World Cleanup Day -järjestö toteuttivat kampanjan tupakantumppien kierrätyksen puolesta. Roskaamisen riskeistä ihmisiä valistettiin maalaamalla sadevesiviemärien yhteyteen "meri alkaa tästä" -tietoiskuja, minkä lisäksi ympäri Tallinnaa asennettiin tupakantumppiroskiksia.

Edellä mainittujen kaltaiset toimenpiteet olisi Lahdessakin toteutettava mahdollisimman pian: kierrätyksen saralla erityisesti mikromuovien leviämisen estäminen Vesijärveen olisi kaikin puolin järkevää ja hyödyllistä. Luonnon lisäksi tästä hyötyisi myös yli miljoona suomalaista, jotka saavat juomavetensä Päijänteen vesistöstä.

Lopuksi todettakoon, että tässä kirjoituksessa ehdotettujen uudistusten toteuttaminen ei välttämättä edellyttäisi kaupungin budjetin paisuttamista, sillä tarvittavat määrärahat voitaisiin saada esimerkiksi Vesijärvisäätiön ja Kestävä Lahti -säätiön varoista.

Kirjoittaja on lahtelainen ekonomi.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut