Millamari Uotilan Esalainen: Vastavirta uuvutti nopeasti – omista uimakyvyistä ei kannata luulla liikoja

Millamari Uotila

Millamari Uotila

Joitain vuosia takaperin pääsin tekemään juttua koskiveneretkistä. Kolmen naisen seurue huoli minut ja kuvaajan mukaan ohjatulle kumivenereissulle Kymijoelle. Retki jännitti kovasti jo etukäteen. Kymijoen lauhkeat pyörteet olisivat minulle extremeä, sillä vähäinen melontakokemukseni oli lapsuuden kesäleireiltä tyyneltä pikkujärveltä. Niinpä pieni kihelmöinti lähenteli hermostuneisuutta, kun oli aika pukea kelluntaliivit ja lähteä matkaan.

Reitti oli oppaaltamme hyvin valittu, sillä virtapaikkoja osui retkelle monta. Kevytkin virtaus nostatti kumiveneessä riemunkiljahduksia, samoin kylmä vesi, jota ryöppysi koskipaikoissa kumiveneen laidan yli.

Puolimatkassa pääsimme kokeilemaan koskiuintia. Joessa oli matalaksi ja tasaiseksi hioutunut kivi, jonka päältä oli helppoa antautua kevyenä lipuvan virran vietäväksi. Vapaana kelluminen viileässä vedessä tuntui mahtavalta. Virtaava osuus oli lyhyehkö, mutta uusinnan saisi uimalla takaisin lähtökivelle.

Tosin vastavirtaan uiminen ei ollutkaan ihan helppo rasti kaltaiselleni maaeläjälle.

Matkaa ei ollut paljon, mutta vaikka kuinka potkin ja kauhoin, en edennyt senttiäkään. Räpistelin paikallani, ja tuskailun ja nolostumisen seurauksena naamani väri alkoi muistuttaa yhä enemmän punaista kelluntaliiviä. Muu ryhmä oli uinut kivelle vaivatta ja kurkotteli puoleeni auttavilla käsillä, mutta välimatkaa oli liikaa.

Korona-aika heikentänee lasten uimataitoa – kaikki halukkaat eivät mahdu tällä hetkellä uimakouluihin

Räpiköinti uuvutti nopeasti. Vaikka en ollut minkäänlaisessa vaarassa, tunsin tietynlaista hätäännystä. Tältä siis tuntuisi, jos uidessa omat voimat loppuisivat.

Tällä kunnolla ja uimataidolla en jaksaisi kauaa pyristellä pinnalla – varsinkaan virtapaikassa.

Olen aikoinaan testannut uimahallissa uimataitoni, eli olen jaksanut uida yhteen soittoon 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Näin Pohjoismaissa määritellään uimataitoisuus.

Uimahallissa tehty suoritus kertoo kuitenkin aika vähän siitä, miten selviäisin luonnonvesissä hätätilanteessa. Asiaa voi verrata ensiaputaitoon. Maalaisjärki auttaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta hengissä pysymisen todennäköisyyksiä voi lisätä hankkimalla ensiaputaitoja.

Mutta koska liha on heikko ja ihminen mukavuudenhaluinen, uimataitojen syventäminen on aina vain aloittamatta.

Uimataito mietityttää muitakin. Ennen koronaepidemiaa aikuisten uimaopetukseen oli suoranaista tunkua. Vuonna 2019 aikuisten alkeisuimakoulujen osallistujamäärä kasvoi yli 80 prosentilla edellisvuodesta. Myös tekniikkakurssien suosio kasvoi.

Vastaava vesiliikunnanohjaaja kertoo STT:n uutisessa, että monet uimaopetukseen tulijat hakevat kurssilta pikemminkin selviytymiskeinoa kuin kuntoliikuntaa.

Minuakin kiinnostaisi kehittää taitojani edes himpun verran paremmiksi, jotta osaisin auttaa itseäni ja muita, jos tilanne sitä vaatisi.

Mutta koska liha on heikko ja ihminen mukavuudenhaluinen, uimataitojen syventäminen on aina vain aloittamatta.

Olen kyllä uinut tänä kesänä enemmän kuin koskaan ennen. Uimaan ovat houkutelleet lämpimät vedet ja uuden kodin sijainti lähellä rantaa. Vaaratilanteet ovat onneksi rajoittuneet uimalelun karkaamiseen.

Koskiveneretki kuitenkin osoitti, ettei omista kyvyistä kannata todellakaan luulla liikoja.

Kesäkuussa hukkui 30 ihmistä – viimeksi kesäkuun lukema ollut synkempi 1999

Koti ei niin vain taivu työpaikaksi – etätyö sai kaipaamaan muodista menneitä väliseiniä

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut