Janne Niemisen Esalainen: Hektisessä nykyelämässä moni kaipaa älysormuksilta ja -kelloilta äidillistä holhousta – uhkana on, että lepääminenkin muuttuu suorittamiseksi

Janne Nieminen

Olisiko aika jaloitella? Nukkumisaikasi lähestyy! Jäähdyttele vähän! Tällaisia holhoavia ilmoituksia on tupsahdellut tasaisesti puhelimeni näytölle sen jälkeen, kun keväällä aloin käyttää suomalaisyrityksen kehittämää älysormusta. Liikkumisen, unen laadun sekä palautumisen kyttääminen on ollut sen jälkeen osa arkeani.

Pitkään epäröin moisen vempaimen ostamista. Pelkona oli, että vapaa-aika muuttuu kuormittavaksi, jos lepäämisestäkin tulee mitattava suorite. Jossain määrin näin on käynytkin: päivä tuntuu hieman epäonnistuneelta, jos en ole liikkunut vähintään 10 000 askeleen matkaa tai jos leposyke ei ole yöllä pudonnut riittävän alas. Toisaalta on ollut myös hyödyllistä huomata, miten esimerkiksi maltillinenkin alkoholimäärä jarruttaa palautumista ja pitää yöllisen leposykkeen koholla. Sormuksen myötä olenkin alkanut kiinnittää uudella tavalla huomiota siihen, että nukkumaanmenoajat pysyisivät edes kutakuinkin säännöllisinä.

En ole hörhöilyni kanssa yksin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti viime syksynä kansainvälisen kyselyn, jonka mukaan Suomessa on huomattava määrä ihmisiä, jotka ovat käyttäneet älylaitteita itsensä mittaamiseen jo yli viisi vuotta. Erilaiset hyvinvointimittarit ovat kasvattaneet suosiotaan siitä huolimatta, että pari vuotta sitten haastattelemani unilääkäri Henri Tuomilehto piti unen laatua mittaavia älysormuksia, -kelloja ja -rannekkeita kärjistetysti kuluttajien huijaamisena. Laitteet kun mittaavat vain leposykettä, sykevälivaihtelua, liikettä sekä ihon lämpötilaa ja antavat niiden perusteella unesta vain suurpiirteistä tietoa. Tuomilehto muistutti tuolloin, että luotettavaa tietoa unen laadusta saa vain aivosähkökäyrällä.

Mikä villitystä sitten selittää? Kenties hektinen, epävarma ja sirpaleinen työelämä yhdistettynä vaatimukseen räiskyvästä ja Instagramiin kelpaavasta vapaa-ajasta on aiheuttanut sen, että turvaa on alettu hakea perusasioista. Suorituspaineiden väsyttämät poloiset käpertyvät sikiöasentoon odottamaan älylaitteelta äidillistä holhousta ja elämänohjeita.

Hyvinvointimittareiden suosio heijastelee muutakin terveysbuumia, kuten yleistyvää kiinnostusta raittiuteen. Kun entisaikoina ihmiset tempaisivat raskaan työviikon päätteeksi lärvit, nyt kovalevy nollataan yhä useammin meditaatiolla, mindfulnessilla ja hyvillä yöunilla. Näille apajille ovat sännänneet tietysti myös kaupalliset toimijat, kuten älysormukseni valmistanut Oura-yritys. Helsingin Sanomien mukaan yhtiön markkina-arvo on noin 660 miljoonaa euroa. Lehti onkin jo ehtinyt povata Ourasta jopa uutta Nokiaa.

Sormukset, rannekkeet ja kellot ovatkin ehkä vasta alkusoittoa hyvinvointia mittaavien laitteiden markkinoilla. Hurjimmissa visioissa on väläytelty esimerkiksi ihon alle asennettavia hyvinvointisiruja, jotka voisivat tulevaisuudessa kerätä dataa yksilön kehon voinnista.

Sellainen kuulostaa jo liian villiltä. Älysormuksen tai -kellon voi sentään vaivattomasti irrottaa kädestä ja nakata vaikka jorpakkoon, jos holhoaminen tai nykyaika alkavat ahdistaa liikaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut