Simu Perälän Esalainen: Keskittyminen valtion edun tavoitteluun taistossa koronaa vastaan on nationalistinen ja itsekäs teko

Simu Perälä

Alkuun näytti siltä, että pandemia kohdataan sellaisena kuin se on: globaalina kriisinä, jonka taltuttaminen vaatii yhteistyötä valtiorajojen yli.

Hetkessä koko maailma tuntui kutistuvan. Ihmisten elinpiirit typistyivät, mutta pelko vielä vieraasta taudista oli yhteinen.

Pandemian jatkuttua yli vuoden Suomessa päädyttiin kiistelemään siitä, kenelle lisäerä rokotteita tulisi antaa. Lopulta 10 000 ylimääräistä rokotetta tuli toukokuussa Päijät-Hämeeseen maakunnan huonon tautitilanteen vuoksi.

Ajatus yhteisen kriisin hoitamisesta solidaarisesti karkasi yhtä äkkiä kuin oli tullutkin. Sen jättämän tilan täytti silmitön kotimaakunnan ja kotimaan edun ajaminen.

Nyt Suomessa lasketaan päiviä siihen, että rokotekattavuus on tarpeeksi korkea, ettei tauti enää leviä ja kaikki palaa "normaaliin".

On ymmärrettävää ja inhimillistä haluta taudista eroon mahdollisimman pian. Suhtautuminen pandemian kukistamiseen yksittäisen valtion etu edellä on kuitenkin sangen nationalistista.

Koronan nujertaminen Suomessa ei riitä, sillä tauti ei tunne valtioiden rajoja. Kun kriisi on yhteinen, myös sen ratkaiseminen on kaikkien kontolla.

On itsekästä ajatella, että kaikki palaisi normaaliin, kunhan korona on saatu kuriin Suomen rajojen sisäpuolella.

Our World in Data -verkkojulkaisun mukaan heinäkuun 12. päivänä 2021 koko maailman väestöstä noin neljännes on saanut vähintään yhden koronarokotteen. Euroopan väestöstä liki 45 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, Afrikan väestöstä vain masentavat 2,9 prosenttia.

Heinäkuun alussa Nature-lehdessä arvioitiin, että suurin osa köyhimpien maiden asukkaista joutuu odottamaan vuoteen 2023 asti ennen kuin heidät on rokotettu koronaa vastaan.

Rokotustilanne Suomessa ja muissa rikkaissa maissa on hyvä, mutta se ei tarkoita sitä, että voisimme vielä palata takaisin "normaaliin".

Niin kauan kun korona jyllää Suomen rajojen ulkopuolella, se on myös meidän ongelmamme.

Jos Suomen kaltaisissa rikkaissa valtioissa todella haluttaisiin palata takaisin normaaliin, panostaisimme siihen, että riittävä rokotekattavuus saavutetaan myös omien rajojen ulkopuolella mahdollisimman pian.

Sen sijaan Suomi EU:n jäsenmaana vastustaa rokotteiden patenttisuojan purkamista. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan patenttien poistaminen mahdollistaisi rokotteiden laajemman tuotannon ja viennin erityisesti köyhempiin maihin.

Mutta ihmishengillä tuntuu olevan kapitalismin rattaissa kovin vähän väliä. Suomalaistenkin fokus tuntuu olevan siinä, että kunhan suomalaiset on rokotettu, pääsemme jatkamaan yltäkylläistä elämää köyhien maiden ja luonnonvarojen kustannuksella – ihan sama, vaikka afrikkalaiset saisivat odottaa rokotetta vielä vuosia.

Tässä vaiheessa korona-aikakautta tuntuu siltä, että tauti on saanut meidät penäämään nationalistisesti vain oman maamme etua globaalin solidaarisuuden sijaan.

Hyi meitä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut