Lukijalta: Oppivelvollisuusiän nosto eriarvoistaa nuoria

Paula Risikko

Olen ollut oppivelvollisuusiän nostoa vastaan, ja olen edelleen. Oikeat ongelmat eivät poistu väärillä päätöksillä.

Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy erityisesti kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin opiskelijat ovat perusoikeuksiensa näkökulmasta epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Toiseksi hallituksen uudistukseen varatut määrärahat eivät riitä lähimainkaan kunnille ja koulutuksen järjestäjille tuleviin uusiin velvoitteisiin.

Oppivelvollisuusikä nousee nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Oppivelvollisuuslain mukaan ensimmäinen ikäluokka, joka lain piirin kuuluu, ovat vuonna 2005 syntyneet eli toiselle asteelle ensi syksynä siirtyvät nuoret.

Perusoikeuksien näkökulmasta ongelmia tulee olemaan muun muassa uudistuksen siirtymävaiheessa, jossa osa opiskelijoista on oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, osa ei.

Tällaisia nuoria ovat muun muassa viime lukuvuoden aikana niin sanotulla kymppiluokalla olevat oppilaat. He eivät ole oikeutettuja maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin, vaikka siirtyvät toiselle asteelle ensi syksynä ja ovat alle 18-vuotiaita.

Lisäksi ensi syksynä samassa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa on kaksi muuta vuosikurssia, joiden opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, vaikka he ovat alle 18-vuotiaita ja jopa opiskelevat samoja kursseja kuin ensimmäisellä vuosikurssilla olevat, joille kurssin materiaalit ja matkat ovat maksuttomia.

Samassa lukiossa on kaksi muuta vuosikurssia, joiden opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen.

Erityisesti edellä mainituista syistä jouduin sivistysvaliokunnan puheenjohtajana jättämään valiokunnan pöytäkirjaan merkinnän asioista, jotka olisi pitänyt korjata. Niihin löytyvät perusteet muun muassa oikeusministeriön lausunnosta perustuslakivaliokunnalle.

Toinen nopeasti korjattava ongelma on rahoitus. Lakihan tulee jo nykymuodossaan tuottamaan kuntien taloudelle suuria ongelmia. Esimerkiksi saamani tiedon mukaan kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa ei ole mahdollista antaa opiskelijoille tietokonetta, vaikka sähköiset oppimateriaalit ja niiden käyttö yleistyvät jatkuvasti.

Pahimmillaan määrärahoiltaan alimitoitettu oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät joutuvat karsimaan muualta. Vaarana on, että ryhmäkoot kasvavat, lähiopetuksen määrä vähenee ja koulutuksen laatu heikkenee.

Hallituksen on pikimmiten korjattava laki niin, että oppilaat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan keskenään. Samoin kustannukset pitää korvata täysimääräisesti.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut