Lukijalta: Data ja analytiikka muuttavat organisaatioita

Ossi Ylijoki

Organisaatiot digitalisoituvat, siis hyödyntävät toiminnassaan dataa ja analytiikkaa yhä enemmän. Miksi moni kuitenkin tuskailee suunnitelmiensa käytännön toteutuksen kanssa? Useimmiten siksi, ettei ole riittävästi hahmotettu muutoksen läpileikkaavia vaikutuksia organisaatioon.

Paremmat, tietoon perustuvat päätökset ja organisaation sisäinen tehokkuus toimintoja automatisoimalla ovat hyvin tavallisia datan ja analytiikan hyödyntämistavoitteita. Käytännössä tämä edellyttää datavetoista toimintatapaa organisaation kaikilla tasoilla.

Johdon rooli muuttuu kärjistäen päätöksentekijästä "datalähettilääksi". Johdon tulee vaatia riittävän yksityiskohtaista ja laadukasta dataa sekä luottaa dataan ja analytiikkaan.

Kontrollereiden ja sihteerien Excel-taulukot ja PowerPoint-raportit ovat menneestä maailmasta. Johdon on kannustettava muutosta omalla esimerkillään.

Tämän kaltaista muutosta ei edesauta se, että reilu viidennes johtajista luottaa mieluummin intuitioon kuin dataan. Lisäksi johdon on luotava kokeiluja ja virheitä sietävä ilmapiiri. Siirtyminen kohti uutta datavetoista kulttuuria sisältää silloin tällöin myös umpikujia ja epäonnistumisia.

Kun työntekijöiden käyttöön saadaan datan ja analytiikan tuloksia, he pystyvät toimimaan itsenäisemmin ja tekemään parempia päätöksiä. Näin tapahtuu ainakin teoriassa, sillä ei ole lainkaan itsestään selvää, että kaikki työntekijät haluavat omaksua uusia toimintamalleja tai ottaa päätöksentekovastuuta itselleen.

Lisäksi johdon on luotava kokeiluja ja virheitä sietävä ilmapiiri.

Lisäksi toimintamalli edellyttää datan ja analytiikan integroimista operatiiviseen toimintaan. Se on useimmiten työlästä niin järjestelmä- kuin prosessimuutostenkin näkökulmasta.

Data ja analytiikka nakertavat keskijohdon asemaa kolmelta suunnalta. Parantunut toiminnan läpinäkyvyys johdon suuntaan voi siirtää osan päätöksistä johdon pöydälle. Tässä taustalla on johdon useimmiten aiheellinen huoli keskijohdon harrastamasta osaoptimoinnista. Parempi data työntekijöiden käytössä antaa tekijöille ja tiimeille edellytykset itsenäiseen toimintaan ja siten pienentää keskijohdon roolia.

Kolmanneksi dataan ja analytiikkaan perustuva automaatio voi poistaa osan keskijohdon tehtävistä kokonaan. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvatakseen, miltä taholta tulee suurin vastustus muutoksille.

Organisaatio tarvitsee myös uusia teknisiä taitoja. Koneoppiminen, tekstianalytiikka tai tilastolliset menetelmät eivät vielä ole joka organisaation työkalupakissa. Osaajista on pulaa, joten ulkopuolisten resurssien käyttökään ei aina onnistu halutussa aikataulussa.

Lisäksi teknologiaympäristö kehittyy nopeasti, mikä vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Teknisiä taitoja ja ongelmia ei voi vähätellä. Ne ovat kuitenkin huomattavasti helpommin ratkottavissa kuin organisaatiokulttuuriin liittyvät haasteet.

Datan ja analytiikan avulla voi tutkitusti saavuttaa merkittäviä hyötyjä, mutta se edellyttää uudenlaista ajattelutapaa johdolta ja läpitunkevia muutoksia organisaation toiminnassa.

Toimintatavat ja -kulttuuri muuttuvat hitaasti. Jos datastrategia ja toimintakulttuuri törmäävät, niin kulttuuri syö strategian aamupalakseen. Digitalisaation hyödyt toteutuvat organisaatiokulttuurin muuttumisen myötä.

Kirjoittaja on lahtelainen filosofian tohtori.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut