Lukijalta: Panostetaan kuntatason sote-palveluihin ja elvytetään ensi alkuun neuvola

Jyrki Joensuu

Lääkintöneuvos, kokoomuksen valtuutettu Hollolasta, Pentti Lampi, kirjoitti katsauksen sote-uudistuksesta Etelä-Suomen Sanomissa 4.7.

Mielestäni sote-uudistuksen ylipitkän veivaamisen ja siihen jääneiden vikojen perussyy on poliittisten tavoitteiden ymppääminen toimintaan, jonka järjestämisen olisi pitänyt perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin. Niistä viis, kun paljon maakuntia ja vaihtoehtoja olla pittää.

Terveyskeskusten toiminnan järjestelmällinen heikentäminen 20 vuoden aikana on vääristänyt toiveita uudistuksesta. Monien mielessä soi: Äkkiä lääkäriin, pitää päästä äkkiä lääkäriin. Ajatus on ymmärrettävä, koska terveyskeskusten odotusajat on monilla seuduilla venytetty kohtuuttomiksi.

Lampi kirjoitti: ”Erityisesti pitäisi nyt panostaa perustason, siis kuntatason, palveluiden parantamiseen, resursointiin, saatavuuteen ja saavutettavuuteen.”

Kommentoin: 100-prosenttisesti samaa mieltä! Pitää palauttaa hyvä palvelutaso, josta monien terveyskeskusten käyttäjät nauttivat, ennen kuin se pilattiin. Hyvää palvelua tarjosivat Pentti Lammen aikoinaan johtama Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä ja Hollolan terveyskeskus.

Järkyttävästi on Suomen terveydenhuoltojärjestelmää johdettu harhaan. Sitä ei oikeastaan ole 1990-luvun jälkeen johdettu, vaan sen on annettu ajelehtia markkinavoimien ja ideologisten (kokoomus) ja aluepoliittisten (keskusta) päähänpinttymien vallassa. Muilla puolueilla on ollut omat mielenkiinnon kohteensa.

Nyt on touhuttu, niin kuin mitään konkreettista, toimivaa ei olisi ollut olemassa.

On jankutettu leveämmistä hartioista, mutta tosiasiallisesti on sotkeuduttu hallintoihin ja rahojen siirtelyyn. Tällainen meininki on tasan päinvastaista, kuin miten ihmisten palveluita pannaan kuntoon.

Oikeasti, ensin piti analysoida, mitä ihmiset tarvitsevat, sitten suunnitella, millaiset palvelut tyydyttävät heidän tarpeensa, ja viimeiseksi, miten koko homma hallinnoidaan ja kustannetaan. Tämä kaikki tietenkin tunnettujen hyvien kokemusten ja käytäntöjen pohjalta. Nyt on touhuttu, niin kuin mitään konkreettista, toimivaa ei olisi ollut olemassa.

”Äkkiä lääkäriin” on helppo toteuttaa. Määrätään lääkärit ottamaan 50–70 potilasta päivässä. Vakavasti, pitää todella panostaa perustason resursointiin.

Vaikka poliittinen johto elää yhteiskunnan rajattomien rahavarojen harhassa, on tärkeää ajatella terveydenhuollon kustannuksia ja vaikutuksia. Näissä pätee kaksi vuorenvarmaa tosiasiaa.

Ensiksikin, se mitä perustason palveluissa söhritään, maksaa erikoissairaanhoidossa moninkertaisesti. Toiseksi, tehokkain keino vähentää kustannuksia kautta aikojen on sairauksien ennaltaehkäisy.

Se ei näy hallintohimmeleiden kaavioissa ja veroveivaamisten numeroissa eikä digi-intoilussa, mutta tuntuu – kovassa rahassa! Kuinka monta miljardia olisi säästetty, jos korona olisi ehkäisty? Monta.

Panostetaan kuntatason palveluihin. Ensi alkuun elvytetään Suomen terveydenhuollon historian suurin saavutus, neuvola.

Kirjoittaja on hollolalainen erikoislääkäri ja kunnanvaltuutettu (ps.).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut