Pääkirjoitus: Äänestäjät suosivat miespolitiikkoja

Päijät-Hämeen kaikki kunnanvaltuustot pysyivät kesäkuun kuntavaaleissa miesenemmistöisinä. Tosin Heinolassa, Padasjoella ja Sysmässä naisvaltuutettujen osuus nousi aiemmasta, mutta Lahdessa, Kärkölässä, Iitissä, Orimattilassa ja etenkin Hollolassa kävi päinvastoin.

Päijät-Hämeen kunnissa naisia valittiin valtuustoihin valtakunnallisestikin arvioituna niukasti. Maakunnan uusissa valtuustoissa naisten osuus on 36,8 prosenttia, jonka alle jäätiin ainoastaan Pohjanmaalla. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista naispäättäjien osuus jää pienimmäksi Lahdessa, ja Hartolan uusi valtuusto on puolestaan yksi Suomen miesvaltaisimmista.

Paikallinen muutos kulki siis aivan päinvastaiseen suuntaan kuin muualla maassa, sillä käydyt vaalit olivat naisten kannalta menestys. Koko Suomen valtuutetuista yli 40 prosenttia on naisia, mikä on ennätyksellinen määrä.

Yksi selitys Päijät-Hämeen uusien valtuustojen miesvaltaisuuteen löytyy vaalituloksesta. Maakunnan suurista puolueista perussuomalaiset kuuluvat myös Päijät-Hämeessä vaalien voittajiin, ja heidän ehdokkaissaan miesenemmistö oli erittäin vahva. Naiset jäävät Päijät-Hämeen valtuustoissa vähemmistöön muissakin suurissa puolueissa.

Myös ehdokkaiden ikä on saattanut vaikuttaa miesten enemmistöaseman säilymiseen. Maakunnan uusissa valtuustoissa istuu keskimääräistä varttuneempaa väkeä, ja vanhemmissa ikäluokissa miespäättäjien asema vain korostuu.

Lisäksi miesvoittoinen sukupuolijakautuma ruokkii itse itseään. Kuntaliiton tilastojen mukaan päijäthämäläiset suosivat kesäkuun vaaleissa erityisen voimakkaasti niitä valtuutettuja, joilla oli jo aiempaa valtuustokokemusta, ja erittäin monilta miesehdokkailta sellaista löytyi.

On tosin toinen kysymys, kuinka iso merkitys sukupuolella on kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustoissa ei ole asioita, joista päättäminen olisi ratkaisevasti kiinni valtuutettujen sukupuolijakautumasta.

Päijäthämäläiset äänestäjät eivät silti poikenneet maamme muista kuntavaaliäänestäjistä, sillä Suomen 309 kunnasta vain 29:een valittiin naisvaltainen valtuusto. Näihin kuntiin kuuluvat muun muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa, joista Espoossa valtuuston naisenemmistö on Suomen suurin.

On tosin toinen kysymys, kuinka iso merkitys sukupuolella on kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustoissa ei ole asioita, joista päättäminen olisi ratkaisevasti kiinni valtuutettujen sukupuolijakautumasta. Samoin lienee todennäköistä, että esimerkiksi perussuomalaisnainen saa näkemyksilleen vahvempaa tukea omalta ryhmältään kuin vaikkapa vihreiden naisvaltuutetulta.

Olisi silti suotavaa, että tasa-arvo edistyisi myös Päijät-Hämeessä. Kyse ei ole vain naisvaltuutettujen määrästä. Tasa-arvon tulisi näkyä siinäkin, miten lautakuntapaikat ja johtavat luottamushenkilöpaikat jaetaan naisten ja miesten välillä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut