Päivi Piiraisen Esalainen: Ei ole väärin uneksia täydellisestä tomaatista

Päivi Piirainen

Päivi Piirainen

Talon aurinkoisella puolella kasvoi Tanskan vientiä. Rungot olivat tukevat ja korkeat, lehdet rehevät. Vahvat varret oli tuettu kalastajanlangalla, jonka siksakkia kulkeva punos oli viritetty talon ulkoverhoukseen pienillä nauloilla. Kesä eteni ja Tanskan vienti kasvatti lehtihakoihin varkaita. Ne nypittiin pois.

Alkoi kukinta, pölyttäjät pörräsivät ja hedelmät alkoivat muodostua.

Tanskan vienti maistui ihanalle. Runsas, maukas, mehukas, napakka, hapahko ja makeahko, täydellinen. Hedelmät olivat suhteellisen pieniä ja kauttaaltaan punaisia. Parilla haukkauksella ne syötiin sellaisinaan tai halkaistiin ja ripoteltiin suolaa päälle.

Syksyn tullen kotipuutarhuri keräili raa´at tomaatit pahvilaatikkoon, peitteli keittiöliinalla ja vei ne puolilämpimään varastoon kypsymään. Hiljalleen laatikossa alkoi punertaa ja tomaateissa maistui kesä silloinkin, kun syksyn sateet piiskasivat ikkunoita.

Ajauduin muistelemaan kotipuutarhuria ja hänen tomaattejaan, kun nakkasin kaksi pilaantumisvaiheen saavuttanutta hailakanpunaista mutta täydellisen pyöreää mollukkaa biojäteastiaan.

Tomaatit olivat pilalla kahdesta syystä. Ne eivät alunperinkään maistuneet hyviltä tai oikeammin eivät miltään, ja kun ne eivät kenelläkään kelvanneet syötäväksi, ne pitkän säilytyksen jälkeen alkoivat pilaantua. Sama kuin olisin heittänyt rahaa ja energiaa roskiin.

Joitakin päiviä sitten Yle uutisoi, miten Pohjanmaan tomaatintuottajat haluavat "mauttomat vesipallot" pois tuotannosta (Yle 1.7.2021). Tomaatintuottajien kanssa ei voi olla kuin samaa mieltä: ei ole järkeä myydä kauniita mutta vetisiä tomaatteja kuluttajille, kun parempaakin olisi tarjolla.

Mitä rumempi, epämuodostuneempi ja lähempänä halkeamispistettä tomaatti on, sen parempi.

Yksi iso pulma on siinä, että tomaatteja ei myydä kaupassa samalla lailla lajikkeittain kuin vaikkapa perunoita tai omenoita. Lajikkeesta riippumatta tomaatin kauppanimike on "kotimainen tomaatti", joka voi sisältää ihan hyvänmakuisiakin lajikkeita, mutta myös niitä, joiden ainoa tarkoitus on olla painava ja tuottaa kilojensa myötä euroja viljelijälle ja kaupalle. Hyllyssä ei ole Tanskan vienti -lajikkeelle sijaa.

Oman kokemukseni mukaan kaupasta tulee helposti napattua mukaan maultaan vähäpätöisimmät yksilöt, vaikka kuinka yrittää kiinnittää huomiota tomaatin väriin ja kokoon. Olen mielestäni keksinyt yhden erottavan tekijän tomaateista ja se on kannan muoto ja koko. Mitä isompi ja epäsymmetrisempi kanta, sen parempi tomaatti. Tosin välillä tämäkin määrittely pettää.

Onneksi lähikauppaan on ilmestynyt "toisenlaisten tomaattien" laatikko, jossa epämuodostuneet ja rumat yksilöt myydään pois pari senttiä halvemmalla kuin standarditomskut. Toisenlaisista tomaateista olen löytänyt maukkaimmat yksilöt.

Toisenlaisiin tomaatteihin päteekin eräältä kauppapuutarhurilta aikanaan saatu vinkki. Mitä rumempi, epämuodostuneempi ja lähempänä halkeamispistettä tomaatti on, sen parempi. Kun asiakkaat jättivät rumimmat yksilöt ostamatta, puutarhurille itselleen jäivät parhaimmat makupalat oli kysymys sitten kurkusta, tomaatista tai porkkanasta.

Hillitön luonto ja hetkessä lakastuvat terälehdet muistuttavat elämän jatkuvuudesta

Tie hyvinvointiin voi kulkea puutarhan kautta

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut