Heidi Malinin Esalainen: Ilmastonmuutos lisää vaatimuksia rakentamiselle

Heidi Malin

Heinäkuu on vasta alussa, mutta tienpientareiden heinä on jo aivan kellastunutta ja musta asfaltti väreilee kuumuudessa. Helle ei enää sanan varsinaisessa merkityksessä helli. Viljelijät ovat kuivuuden ja kuumuuden vuoksi pulassa viljelyksillään, eläimet kärsivät laitumilla ja kuumenevissa karjasuojissa, linnunpoikaset paistuvat hengiltä pesiinsä. Sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet kuumuuden uuvuttamien potilaiden vuoksi. Kehon kuivuminen heikottaa, aiheuttaa päänsärkyä ja joskus pahoinvointia. Monissa hoivalaitoksissa ja sairaaloissa hoivatilojen sisälämpötilat ovat nousseet korkeiksi ja rasittavat jo valmiiksi sairaita ihmisiä ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. Trooppisten öiden kuumuus pilaa monelta perusterveeltäkin yöunet.

Myös kaupunkiasunnossani sisälämpötila oli viime viikolla 30 asteen yläpuolella. Koiraa oli viilennettävä suihkulla ja lemmikeille tarkoitetulla kylmäpatjalla. Kuumalla asfaltilla lenkkeilyä ei voinut päiväsaikaan edes harkita. Automatkalle, takaisin maaseudun viileyteen, lastasin koiran kuljetuskopan alle rivin kylmäkalleja lisäviilennykseksi, vaikka autossani on myös ilmastointi.

Kulunut kesä on ollut koko maassa poikkeuksellisen kuuma. Kesäkuu jopa Suomen mittaushistorian lämpimin. Ilmatieteen laitoksen mukaan hellepäiviä oli kesäkuussa yhteensä 25. Kesän korkein lämpötila mitattiin Parikkalassa 22. kesäkuuta, jolloin lukemat nousivat 33,6 asteeseen. Lahden seudullakin on alkukesän aikana kärvistelty yli 30 asteen lämpötiloissa.

Hellejakson pituudelle ei näy toistaiseksi loppua, vaan kuumaa keliä on luvattu niin pitkälle kuin sääkartat näyttävät. Loppuviikosta lämpöä höystää kosteus. Maailmalla on vielä huonommin. Havumetsävyöhykkeen Kanadassa ja Siperiassa metsäpalot riehuvat parhaillaan ja satoja ihmisiä on kuollut. Lämpötila keikkuu 50 asteen tietämillä. Kun ilmastonmuutos etenee, kesät ovat yhä kuumempia ja myrskyisämpiä myös Suomessa. 40 astetta on mahdollista asiantuntijoiden mukaan täälläkin. Niin ikään muut säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. Niihin olisi nyt oikea aika varautua.

Etukäteen varautuminen on viisautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun. Tai ainakin syytä olisi. Suomessa on totuttu ajattelemaan että riittää, kun rakennus on eristetty riittävän hyvin lämmityksen varmistamiseksi. Ei se kuitenkaan riitä. Viilennykseen tarkoitettujen laitteiden myyjät ovat jo viikkoja myyneet eioota.

Kuumuuden lisäksi tulevaisuuden uhkana ovat tulvat. Monella lahtelaisella lienee muistissa vuoden 2018 elokuun tapaus, jolloin vesi nousi rankkasateen seurauksena Lahden keskustan kaduilla puolen metrin korkeudelle. Vaatimukset routasuojaukselle, tulva-alueiden suunnittelulle, lämpötilanvaihteluiden ja lisääntyvien myrskyjen muodostamalle rakennuksien rasitukselle sekä rakennetulle kaupunkiympäristölle lisääntyvät nykyisestä.

Etukäteen varautuminen on viisautta. Voisiko ympäristöpääkaupunki Lahti toimia ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivassa suunnittelussa ja rakentamisessa edelläkävijänä jo nyt? Tulevaisuuden asukkaat ja taloudenpitäjät varmasti kiittäisivät.

Mennyt kesäkuu rikkoi lämpöennätykset – Lahdessa kuukauden keskilämpötila oli viisi astetta tavanomaista korkeampi

Ilmatieteen laitos: Suomeen on saapumassa uusi kuivuusaalto – "Tämä viikko vaikuttaa aika pahalta"

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut