Lukijalta: Ääntenlaskun jälkeen solmitut tekniset vaaliliitot sotivat demokratian periaatteita vastaan

Kimi Uosukainen

Vaaleissa äänestäminen on tärkein ja koskemattomin osa demokratiaamme. Oman äänensä antaminen monipuoluejärjestelmässä ja kansalaisten edustajien valitseminen luovat perustan päätöksenteolle.

Siksi äänestäjien valistuneita valintoja tulee tukea kaikin keinoin: vaaliuurnilla valta ja vastuu palautuvat päättäjiltä kansalaisille.

Äänestäjillä on oltava käytössään kaikki tarvitsemansa tieto äänestyspäätöksen tekemiseksi ja valintojensa vaikutusten ymmärtämiseksi. Vaalikampanjan ja ääntenlaskun jälkeen kabineteissa puolueiden allekirjoittamat tekniset vaaliliitot sotivat näitä demokratian periaatteita vastaan.

Äänestäjä ei ole uurnalla ollessaan voinut ymmärtää valintansa vaikutuksia. Sen sijaan hänen antamansa ääni on puolueiden sisäisessä valtapelissä myyty toisten hyväksi – tai epäonneksi.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 30.6. Pro Lahden, vihreiden, keskustan, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien laatimasta teknisestä vaaliliitosta. Tässä vaaliliitossa esimerkiksi Elisa Lientolan (vas.) äänet koituvat myös kristillisdemokraattien hyödyksi ja vihreiden äänestäjät tulevat kannattaneeksi myös Pro Lahden poliittisia päämääriä. Tehty sopimus tuntuu hullunkuriselta.

Tehty tekninen vaaliliitto on älyllisesti haastava, kun muistaa keskustan ja RKP:n olleen jo ennen vaaleja varsinaisessa vaaliliitossa. Molempien puolueiden äänestäjille on ollut äänestyskopissa selvää, että äänet koituvat molempien hyödyksi.

Äänestäjillä on oltava käytössään kaikki tarvitsemansa tieto äänestyspäätöksen tekemiseksi.

Miksi RKP:n kanssa on solmittu äänestäjille avoin vaaliliitto, mutta muiden kanssa äänestäjiltä piilotettu? Mitä arvoliberaalit rkp:läiset ajattelevat, kun heidän vaalityönsä ja äänisaaliinsa lopulta hyödyttävät arvokonservatiiveja kristillisdemokraatteja?

Kyseiset viisi niin sanottua keskisuurta puoluetta ovat kevään mittaan kampanjoineet ja viestineet lahtelaisille tarjoamistaan poliittisista vaihtoehdoista. Puolueiden kabinettisopimuksen myötä heidän äänensä tulevat yhteiseen pottiin edistämään yhteisiä poliittisia päämääriä.

Näitä päämääriä äänestäjän on kuitenkin mahdotonta ulkoapäin tunnistaa. Vai käsittelevätkö vaaliliiton solmineet puolueet lahtelaisten ääniä vain luottamuspaikkojen kähmimisen välineenä – muun muassa arvoista välittämättä?

Keskisuuret puolueet ovat luomassa poikkeuksellista ennakkotapausta. Valtasuhteiden rukkaaminen vaali-illan jälkeen ei ole kuulunut lahtelaiseen päätöksentekoon. Samalla päätös vaaliliitosta käynnistänee luontaisen ketjureaktion muissa toimijoissa.

Lopputulos tuskin on aloittajien toivoma tai kokonaisuutena eduksi kansanvallalle. Tuleva vaalikausi käynnistyy myrskymaisemassa.

Vaaleissa äänestäjät valitsevat, millaista maailmaa haluavat rakentaa. Kilpailevat puolueet ja ehdokkaat tarjoavat visioitaan paremman yhteiskunnan saavuttamiseksi.

Annettujen äänten suhmurointi vaalipäivän jälkeen itselle mieluisampien matemaattisten suhdelukujen polttoaineeksi on vähintään kyseenalaista. Ehkä juuri tällaisten manöövereiden vuoksi politiikka koetaan kyyniseksi puolue-edun tavoitteluksi ja poliittiseksi peliksi vailla sisältöä.

Kirjoittaja on Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut