Lukijalta: Sosiaalihuolto ei saa unohtua sote-uudistuksessa

Aija-Riitta Saastamoinen

Historiallinen päätös sote-mallista, eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 23.6.2021 äänin 105–77. Äänestystulos tarkoittaa, että terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Yhteiskuntatieteilijänä ja sosiaalityön ammattilaisena olen huolissani siitä, että muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sd.) puhui viestinnässään ainoastaan terveyspalvelujen uudistuksista sosiaalihuollon jäädessä auttamattomasti pois keskustelusta. Myös media nostaa sote-mallista esiin terveydenhuollon, ei sosiaalihuoltoa. Toivon tarkkuutta niin medialta kuin valtakunnan päättäjiltä.

Terveydenhuollon palvelut uudistuvat, mutta sosiaalihuoltoa ei mainita juuri lainkaan. Esimerkiksi ikääntyvien ihmisten palveluista suurin osa järjestetään sosiaalihuoltolain nojalla. Perhepalveluissa matalan kynnyksen lapsiperhepalvelut järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina.

Sosiaalipalveluja järjestetään muun muassa asumiseen liittyviin ja taloudellisen tuen tarpeisiin, syrjäytymisen torjumiseen ja osallisuuden edistämiseen, lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä muuhun väkivaltaan liittyviin tuen tarpeisiin, kriisitilanteista johtuviin tuen tarpeisiin, päihteiden ongelmakäytöstä, muista sairauksista, vammasta ja mielenterveyden ongelmista johtuviin tuen tarpeisiin.

Selvennykseksi kannattaa kerrata, mitkä ovat sosiaalihuoltolain mukaiset yleiset sosiaalipalvelut: sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelu ja kotihoito, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, liikkumista tukevat palvelut, päihde- ja mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. (Lähde: stm.fi)

Tuleva sote-lainsäädäntö asettaa järjestämisvastuun hyvinvointialueille, ja suuri vastuu tulee olemaan ammattitaitoisen ja pätevyysvaatimuksen omaavan henkilöstön rekrytointi. Sosiaalityöntekijän pätevyys on määritelty sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa ja Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden koulutuksen perusteella.

Miten tämä kaikki vaikuttaa sosiaalialan henkilöstön arvostamiseen, rekrytointiin ja työssä jaksamiseen?

Sosiaalityöntekijän koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät suoritetut pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, ei ammattikorkeakoulututkinto. (Lähde Talentia.fi)

Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia suosittelee, että kunnat ja tulevassa sote-järjestelmässä maakunnat, pyrkivät pohtimaan kestäviä ratkaisuja, jotta erityisesti sosiaalityöntekijöitä saataisiin rekrytoitua sekä pysymään työssään. Valtakunnallisessa keskustelussa jopa ministeritasolla unohdetaan sosiaalihuollon merkitys tulevassa uudistuksessa.

Miten tämä kaikki vaikuttaa sosiaalialan henkilöstön arvostamiseen, rekrytointiin ja työssä jaksamiseen? Jo nyt tiedetään, että sosiaalityöntekijöiden sekä sosiaaliohjaajien työssä jaksamisessa ollaan äärirajoilla ja Päijät-Hämeessä on jatkuvasti täyttämättömiä virkoja.

Toivon myös Päijät-Hämeen alueen kansanedustajien nostavan eduskunnassa sote-uudistukseen liittyvissä keskusteluissa ja tiedotteissa vahvasti esiin terveydenhuollon ohella myös sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut.

Kirjoittaja on YTM, sosiaalityöntekijä ja työnohjaaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut