Timo Heinosen Vierailija-kirjoitus: Koronakasvun takana piilosilla?

Timo Heinonen

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on rikkonut kaikkien edeltäjiensä ennätykset velanotossa. Velanotosta osa on ollut hyvinkin perusteltua koronakriisin hoidolla ja selviämiseksi. Nyt kuitenkin näyttää, että velkaralli jatkuu koronan jälkeenkin ja vastuullisen taloudenpidon satamana pidetty kehysriihikin muuttui kevään korvalla velkariiheksi.

Kaikkiin ongelmiin ratkaisuksi päätettiin ottaa lisää velkaa. Satamiljoonaa sinne ja miljardi tuonne ratkaisi kaikki ongelmat ja myös hallituksen sisäiset erimielisyydet ja kasassa pysymisen. Hallituspuolueet käytännössä taivuteltiin pysymään mukana antamalla rahaa kullekin tärkeisiin edunvalvontakohteisiin.

Suurin kritiikkimme onkin kohdistunut koko ajan siihen, että hallitukselta puuttuu yhteinen tahtotila palauttaa julkinen talous kestävälle uralle ja saada velkaantuminen hallintaan. Ikiaikaiset hyvän taloudenpidon suitset eli julkisen talouden kehykset rikottiin ensi kertaa historiassa keskustalaisen valtiovarainministeri Matti Vanhasen johdolla, eikä nyt kyse ollut enää koronasta vaan isolta osin päättämättömyydestä ja hallituksen sisäisistä ristiriidoista.

Vaikeat, mutta väistämättömät päätökset sysättiin eteenpäin rahoittamalla ne lisävelanotolla lasten ja lastenlastemme piikkiin. Kahden vuoden saldo on jo pian lähes 30 miljardia euroa lisävelkaa ja se vastaa vajaata puolta maamme yhden vuoden menoista.

Kyse ei ole siis pelkästään koronasta, vaan jo Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti ennen koronaakin tehdä vuodelle 2020 budjetin, joka paisutti valtion menoja 2,1 miljardia euroa pysyvillä menoilla.

Maamme talous näyttää nyt kasvavan jo tänä vuonna vauhdilla. Vuoden 2021 kasvuksi arvioidaan peräti 2,9 prosenttia ja vuonna 2022 vielä tätäkin suurempaa eli 3,0 prosentin talouskasvua.

Itse uskon, että taloudenpidon ryhtiliike vaatii uudet eduskuntavaalit.

Ekonomisti Sami Pakarinen kirjoittikin Twitterissä, että nyt kun maamme talous kasvaa taas vauhdilla, tähän hyvän olon tunteeseen on valitettavan helppo tuudittautua. Pakarisen mukaan maamme ajelehtiikin ilman selkeää ja ennakoitavaa suunnitelmaa, ja sama taktiikka näyttää olevan julkisen talouden hoidon suhteen. Mitään uskottavaa suunnitelmaa asioiden kuntoon laittamiseksi ei ole olemassa.

Pakarinen veti yhteen vaikean tilanteen twiittaamalla: ”Koronakriisin tuoma mahdollisuus uudistuksiin jätettiin käyttämättä ja perintönä on vanhat vaivat, lisää velkaa ja hyvin heikko julkistalous.”

Huolestuttavinta tässä onkin vielä se, että kasvupyräys on jäämässä lyhyeksi. Jo vaalivuonna 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa ikääntyvän talouden vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.

Ekonomisti päättikin keskustelunavauksensa puhuttelevasti kysyen: ”Minähän vuonna Suomeen saadaan hallitus, joka lopettaa julkisen rahan tuhlailun ja saa velkasuhteen pitkällä aikavälillä lasku-uralle? Yhtälö vaikeutuu päivä päivältä enemmän”.

Itse uskon, että taloudenpidon ryhtiliike vaatii uudet eduskuntavaalit eli vastaus on, että aikaisintaan keväällä 2023.

Pitää muistaa, että jokainen prosenttiyksikkö valtionvelan korkomenoissa kasvattaa maamme kuluja nyt jo noin 1,7 miljardilla eurolla. Jos korot nousisivat muutamankin prosenttiyksikön tulevina vuosina, se heikentäisi maamme julkista taloutta oleellisesti lisää.

Aivan realistinen kolmen prosenttiyksikön nousu nostaisi veronmaksajille koituvan laskun viiteen miljardiin euroon tulevina vuosina. Siksi pitäisi osata ja uskaltaa tehdä muutakin kuin nostaa lisävelkaa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kokoomusvastaava Hämeestä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut