Pääkirjoitus Johtajan vaihdos on aina riski, odottaako perussuomalaisia vihreiden kohtalo?

Politiikan henkilöityessä puolueen puheenjohtajan persoonalla ja kyvyillä on suuri merkitys puolueen menestykselle. Yhä useampi kansalainen pitää puheenjohtajan vaikutusta ratkaisevana äänestyspäätökseen.

Eduskuntavaaleissa kyse on aiempaa selkeämmin pääministerivaalista, mikä korostaa puheenjohtajan merkitystä. Erityisesti liikkuvien äänestäjien metsästyksessä puheenjohtajan rooli on ratkaiseva.

Puolueet vaihtavat usein puheenjohtajaa, koska puolueen suosio on laskussa. Puolueen keulakuvan vaihtaminen on aina riski eikä se välttämättä takaa kannatuksen nousua. Tästä löytyy useita esimerkkejä.

Alexander Stubb valittiin kokoomuksen johtoon Lahden hurmoshenkisessä puoluekokouksessa 2014. Stubbin valintaa perusteltiin sillä, että ainoastaan Stubbin johdolla kokoomus pysyy pääministeripuolueena.

Kokoomus kärsi kuitenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tappion jääden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi perussuomalaisten jälkeen. Oppositiossa oleva keskusta sai vaalivoiton tuoreen puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla. Sipiläkään ei onnistunut uusimaan pääministerin paikkaansa. Keskusta kärsi rökäletappion vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Tappion yhtenä syynä pidettiin Sipilän heikentynyttä julkisuuskuvaa.

2000-luvulla vain keskustan Matti Vanhanen on pystynyt uusimaan pääministerin paikkansa. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen jouduttua eroamaan Vanhanen valittiin pääministeriksi 2003 sekä keskustan puheenjohtajaksi. ”Sattumapääministeriksi” kutsutun Vanhasen johtama keskusta säilytti niukasti suurimman puolueen aseman vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Puheenjohtajan keinot kannatuksen kasvuun ovat rajalliset.

Puheenjohtajan keinot kannatuksen kasvuun ovat rajalliset. Puolueen paikka oppositiossa tai hallituksessa vaikuttaa kannatukseen jopa enemmän kuin puheenjohtajan toimet ja persoona.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nosti pitkän tauon jälkeen puolueensa pääministeripuolueeksi 2019 vaaleissa kritisoimalla oppositiosta Sipilän johtaman hallituksen toimia. Oppositiossa oleva kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei sen sijaan ole saanut kannatusta nousuun, vaikka hänen esiintymisensä vaalitenteissä on saanut kehuja.

Puheenjohtajien onnistujiin kuuluu vihreitä pitkään johtanut Ville Niinistö. Hän oli aktiivinen puheenjohtaja, joka otti kantaa asiaan kuin asiaan. Hänen kaudellaan vihreiden gallupsuosio hipoi 18 prosenttia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti suuren riskin, kun hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Puolueesta on vaikea löytää muita uskottavia pääministerikandidaatteja. Perussuomalaisia voi vaania sama kohtalo, mihin vihreät ovat ajautuneet Niinistön jälkeen.

Vihreät juuttui kuntavaaleissa liberaalivasemmistossa vallitsevaan ruuhkaan

Jussi Halla-aho laukaisi juhannuspommin, jota vain harvat ja valikoidut osasivat odottaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut