Pääkirjoitus: Päijät-Häme löysi Brysselistä uuden maakuntajohtajansa

Nina Pautola-Mol seuraa Laura Leppästä Päijät-Hämeen maakuntajohtajana. Saatu

Päijät-Hämeessä jatketaan hyväksi havaitulla linjalla, kun finanssineuvos Niina Pautola-Mol seuraa maakuntajohtajana Naantalin kunnanjohtajaksi siirtyvää Laura Leppästä. Leppänen keräsi kannuksensa Päijät-Hämeen ensimmäisenä naispuolisena maakuntajohtajana, joten Pautola-Molista tulee järjestyksessään toinen.

Maakuntahallitus valitsi Pautola-Molin maanantaina yksimielisesti, mikä tarjoaa aina tukevan lähtökohdan uudelle johtajalle. Vähättelemättä muita hakijoita päättäjillä oli epäilemättä myös hyvät perusteet valinnalleen.

52-vuotias Pautola-Mol on ehtinyt kerryttää työkokemusta muun muassa Suomen Pankista, valtiovarainministeriöstä, ulkoministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta. 13 viime vuotta hän on työskennellyt Suomen EU-edustustossa Brysselissä.

Vaikka näytöt johtajana saattavat olla vielä suurelta osin edessäpäin, Pautola-Molin kontaktiverkosto kuulostaa kuin luodulta maakuntajohtajan tehtävään. Siinähän edunvalvonta on aina ollut ja tulee aina olemaan merkittävässä roolissa. Brysselissä hän on viimeksi käynnistellyt EU:n elpymispakettia, josta Päijät-Hämekin mielii lohkaista osuutensa. Pian maakunnallamme on johtaja, jolla lienee hallussaan viimeisin tieto paketin tarjoamista mahdollisuuksista.

Lupaavalta kuulostaa myös, että Pautola-Mol kertoi hakeneensa Päijät-Hämeen johtoon, jotta pääsisi hyödyntämään omaa työkokemustaan kotiseudullaan. Ja päijäthämäläiseksi hän tuntee itsensä jo hyvällä syyllä, sillä perheen Suomen-koti on ollut pitkään Lahdessa ja kesäpaikka Asikkalassa.

Tältä pohjalta ei yllätä, että uusi maakuntajohtaja vaikuttaa tuntevan Päijät-Hämeen vahvuudet ja heikkoudet jo etukäteen niin hyvin, että hän päässee aloittamaan työnsä heti täydellä vauhdilla. Hyvästä perehtyneisyydestä kertoo sekin, ettei Pautola-Mol edes yritä tarjota nopeita ratkaisuja saati vippaskonsteja vaikeuksien kääntämiseksi voitoksi.

Päijät-Hämeellä on myös valttikortteja.

Päijät-Hämeen keskeisiä ongelmia ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen, matala koulutustaso sekä korkea työttömyys kaikkine näistä seuraavine lieveilmiöineen. Mutta maakunnallamme on myös valttikortteja kuten hyvä liikenteellinen sijainti lähellä pääkaupunkiseutua, kohtuuhintaiset asunnot, arvokas luontoympäristö sekä tuoreimpana oma yliopisto ja alati vahvistuva ympäristöosaaminen.

Jos nämä vahvuudet osataan hyödyntää taitavasti, heikkoudet voidaan selättää tai vähintään painaa taka-alalle. Maakuntajohtajalla on siinä työssä tärkeä rooli, mutta yksin hänen varaansa urakkaa ei parane laskea. Se on koko maakunnan yhteinen asia.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut