Chiméne Bavardin Esalainen: Mansikoiden poimintaa, täydellisiä tuoppeja ja satoja puheluita – kesätöissä opituista taidoista on ollut hyötyä myös myöhemmin elämässä

Chiméne Bavard

Kesäkuussa olen varhain arkiaamuisin nähnyt piristävän näyn. Nuori poika kuulokkeet korvillaan käynnistelee ajettavaa ruohonleikkuria. Koneen perässä on kärry, jonka kyydissä on vielä pari työnnettävää ruohonleikkuria. Pojalla on luultavasti alkamassa kesätyöpäivä nurmikoita ajellen. En tiedä kuinka riemuissaan poika pestistään on, mutta ainakin hän viheltelee.

Ja on syytäkin vihellellä, sillä läheskään kaikki nuoret eivät saaneet kesätöitä. Esimerkiksi Lahden kaupunki varautui tarjoamaan kesätyöpaikan 150 koululaiselle ja opiskelijalle. Kesätyöhaku oli auki pari viikkoa maaliskuussa. Hakemuksia tuli lähes 1 300, joten moni jäi rannalle.

Kesätyöpaikkoja on muuallakin, mutta monet yritykset eivät palkkaa alaikäisiä. Nuoret ovat onneksi kekseliäitä ja kesätöiden eteen on kehitelty erilaisia malleja. Yksi suosittu tapa on kesätyösetelit. Lahti jakoi sellaisia tänä vuonna 600. Setelin avulla voi työllistyä yritykseen, yhdistykseen, seurakunnalle tai säätiölle, mutta ei yksityiselle perheelle tai henkilölle. Toivottavasti moni löysi tekemistä tätä kautta.

Itse kuulun ikäpolveen, jolle kesätöiden löytäminen ei tuottanut tuskaa. Töiden suhteen ei nuorempana nirsoiltu vaan mentiin sinne minne kätevästi pääsi.

Ensimmäisen urakkani tein alakouluikäisenä mansikkapellolla. Se oli niin rankkaa, että ensimmäisen viikon jälkeen vaihdoin mansikat herneisiin. Jaksoin sitäkin viikon ja olin siinä ajassa tienannut rahat haluamaani t-paitaan. Taisin haluta sitä paitaa todella kovasti, koska kyseiselle maatilalle piti polkea aamuisin kahdeksan kilometriä hiekkatietä.

Rippikoulukesänä pääsin kotikuntani suurimman työllistäjän leipiin pesemään vessoja. Muistan parhaiten hiostavan työasuni ja kärryt, joissa oli paljon vieraita pesuaineita. Siivooja opetti tekniikan ja seurasi työni jälkeä pari päivää. Osasin sitten pestä vessat hyvin myös omiin juhliimme.

Nuorempana kesätöissä minua motivoi eniten raha. Oli tärkeä tienata omaa rahaa, jotta sai hankittua haluamansa asian.

Jossain vaiheessa tajusin, että kesätyöstä jäi käteen paljon muutakin. Opin paljon uusia asioita, joista tärkein oli erilaisten ihmisten kanssa oleminen. Opin myös arvostamaan hyvin erilaisia ammatteja, koska näin millaista puurtamista arki eri paikoissa oli.

Museon lipunmyyjänä opin hymyilemään, vaikka asiakas kiukutteli. Opin antamaan oikean vaihtorahan ja neuvomaan lähimpiin ravintoloihin. Englantilaisessa pubissa opin kaatamaan täydellisen tuopin ja puhumaan säästä. Asiakastyytyväisyyskyselyä tehdessäni opin soittamaan tuntemattomille ja esittäytymään kohteliaasti. Kaikista näistä taidoista on ollut hyötyä myöhemmin elämässä.

Toimittajana pääsen joka vuosi näkemään nuoria kesätyöntekijöitä toimituksessa ja keikoilla. Tuntuu hassulta olla nyt eri roolissa ja yrittää kertoa tämän työn tekemisestä uusille tulijoille. Keikoilla olen huomannut, että kesätöiden kirjo on laajentunut huimasti. Pari vuotta sitten tein juttua nuorista, joiden kesäpesti oli testata eri urheilulajeja ja raportoida niistä sosiaalisessa mediassa. Ei yhtään hullumpi kesäduuni.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut