Kimmo Kankaan Esalainen: Barometrista hyviä uutisia maakunnan mökkikunnille – mökeillään enemmän aikaa viettävät mökkiläiset piristävät myös palveluja

Kimmo Kangas

Päijät-Häme on tunnetusti merkittävää vapaa-ajan asumisen aluetta. Vuonna 2020 maakunnassa oli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä noin 25 000 kesämökkiä.

Perjantaina julkistetun Luonnonvarakeskuksen Mökkeilybarometrin tulokset lupaavat hyvää monelle kesämökkikunnalle. Barometrin mukaan mökkien keskimääräinen käyttö on kasvanut selvästi. Kyselyn mukaan viime vuonna kesämökkejä käytettiin keskimäärin 103 vuorokautta, kun vuonna 2016 käyttövuorokausia oli keskimäärin 79.

Vaikka osa kesämökeistä on tietenkin paikkakuntalaisten hallussa, voi vieraspaikkakuntalaisten kesämökkeilijöiden turvallisesti laskea viettäneen viime vuonna vaikkapa Asikkalassa tuhansia vuorokausia enemmän kuin vielä viisi vuotta aiemmin. Käyttövuorokausien kasvun luulisi näkyvän myös palveluiden käytössä, etenkin tietenkin ruokakaupoissa.

Samaan aikaan kesämökit ovat yhä paremmin varusteltuja. Esimerkiksi vajaalla neljänneksellä kesämökeistä on jo vesivessa. Parempi varustelutaso merkitsee usein myös kasvavaa huolto- ja korjaustarvetta. Vilkkaissa kesämökkikunnissa myös näille palveluille luulisi olevan aiempaa suurempaa kysyntää. Edelleen kesämökkikunnille rohkaiseva tieto on, että vapaa-ajanasuntoja käytetään selvästi aiempaa enemmän myös etätöiden tekemiseen. Kesämökeille ovat löytäneet myös työikäiset, eivät vain eläköityneet suuret ikäluokat.

On selvää, että koronapandemia on vaikuttanut mökkeilyn suosioon niin viime vuonna kuin todennäköisesti tänäkin vuonna. Mielenkiintoista on nähdä, mitä tapahtuu ensi vuonna, kun maailma, toivottavasti, on taas ainakin lähellä koronaa edeltänyttä aikaa.

Ainakin mökkibarometri ennustaa kesämökkeilyn suosion kasvavan. Noin 40 prosenttia barometriin vastanneista arvelee vapaa-ajan asunnon käytön kasvavan paljon tai jonkin verran. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Olli Voutilaisen mukaan vapaa-ajan asumisen suosio oli kasvussa jo ennen koronapandemiaa.

Päijät-Hämeessäkin suuremmat ja pienemmät kunnat kantavat huolta elinvoimastaan. Väestö vanhenee ja luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Elinvoimaa on vaikea puhaltaa kuntaan yksittäisillä hankkeilla tai muilla hokkuspokkustempuilla. Kuviteltavissa kuitenkin on, että mikäli vapaa-ajan asuminen edelleen yleistyisi ja muuttuisi vielä enemmän ympärivuotiseksi, olisi kehityksellä aito piristävä vaikutus ainakin isommissa mökkikunnissa. Pieneneviä ikäluokkia vapaa-ajan asukkaat tuskin pelastaisivat, mutta muutamia palveluja kenties.

Monissa mökkikunnissa on toivottu myös lisää verotuloja niin sanotusta kaksoiskuntalaisuudesta. Siinä kesämökkeilijä maksaisi osan kunnallisveroista kesämökkikuntaansa. Jyväskylän yliopiston tuoreen selvityksen mukaan kaksoiskuntalaisuus voisi lisätä Päijät-Hämeessä nettokunnallisverotuloja noin 5–12 miljoonaa euroa. Kaksoiskuntalaisuuden käyttöönotossa ei kuitenkaan kannata pidättää hengitystään. Asia ei ole poliittisesti eikä todennäköisesti juridisestikaan aivan yksinkertainen. Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan kaksoiskuntalaisuudesta kärsiviä maakuntia olisi käytännössä vain yksi: Uusimaa.

Mökkibarometri: Etätyön tekeminen mökiltä kasvanut voimakkaasti korona-aikana

Uusi omakotitalo on Lahden seudulla entistä useamman unelma – Suosikkitonteista käydään armotonta kilpailua

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut