Pääkirjoitus: Lahti tarvitsee jatkossakin päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan

SDP:n Pekka Komu ja Sirkku Hildén johtivat vuorotellen Lahden kaupunginhallitusta pian päättyvällä vaalikaudella, kumpikin päätoimisesti. Katja Luoma / Arkisto

Lahden valtuustoryhmät aloittavat sunnuntaina neuvottelut siitä, miten ne jakavat luottamuspaikat keskenään kuntavaaleja seuraavalla uudella nelivuotiskaudella. Neuvottelujen yhdeksi kuumaksi kysymykseksi on ennakkopuheiden perusteella nousemassa, jatkaako kaupunginhallitus myös tästä eteenpäin kokopäivätoimisen puheenjohtajan komennossa.

Lahdessa on jo vuodesta 2013 noudatettu käytäntöä, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtaja hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti siitä kuukausipalkkaa nauttien. Vuodesta 2016 myös kaupunginhallituksen kahdesta varapuheenjohtajasta tehtiin palkollisia, joskin vain puolipäiväisesti.

Vaikka käytäntö on aika ajoin herättänyt natinaa poliittisista palkkioviroista, se on ehtinyt kahden vaalikauden aikana osoittaa hyvät puolensa. Kaupunginhallitus on Lahdessakin poliittisen vallankäytön polttopiste, joten poliittinen johtaminen on tällä tavoin vahvistunut ilman perutuksi tullutta pormestarimalliakin. Ja mikä tärkeintä, kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on Lahden kokoisessa kaupungissa tänä päivänä erittäin vaativa ja aikaa vievä tehtävä. Siksi ovat harvassa sellaiset supermiehet tai -naiset, jotka pystyisivät hoitamaan sitä riittävän täysipainoisesti oman siviilityönsä ohella.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on Lahden kokoisessa kaupungissa erittäin vaativa tehtävä.

Kun käytäntö on jo aikanaan perusteltu kaupunkilaisille osuvasti ja havaittu hyväksi, siitä luopumisesta olisi tuskin tarpeen edes keskustella, ellei SDP:n näiden vaalien ääniharava Mika Kari olisi tiettävästi ilmaissut kiinnostustaan kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta kohtaan.

Suuri äänimäärä on aina tärkeä meriitti tärkeimpiä luottamuspaikkoja täytettäessä, ja valtuuston puheenjohtajistoon pitkään kuulunut Kari olisi muutenkin erinomaisen pätevä johtamaan myös kaupunginhallitusta. Mutta Kari on myös kansanedustaja, ja on vaikea kuvitella, että hänkään kykenisi yhdistämään onnistuneesti nämä kaksi haastavaa tehtävää. Jompikumpi kärsisi, elleivät molemmat, ja laskun siitä kuittaisivat veronmaksajat.

Toki kansanedustajat ovat vapaita jättämään eduskunnan koska tahansa, jos tarjolle tulee vihreämpi oksa toisaalla. Se mahdollisuus on myös Karilla, mikäli hän tuntee urakehityksensä tässä vaiheessa suurempaa paloa kotikaupunkinsa politiikanteon ehdotonta ykköspaikkaa kohtaan. Sinänsä se olisi ymmärrettävää, sillä valtakunnan politiikassa Karin etenemismahdollisuudet ovat rajoitetut niin kauan kuin SDP jatkaa nykyisessä komennossa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut