Pääkirjoitus: Sote-uudistus on taas lähempänä valmista kuin koskaan, ja nyt se on sitä oikeasti

Kristra Kiuru (sd.) on se vastuuministeri, jonka paimentamana useiden hallitusten valmistelema sote-uudistus on nyt vihdoin toteutumassa. Mikko Stig / Lehtikuva

Useiden hallitusten vuorollaan valmistelemasta sote-uudistuksesta on ehditty jo monesti todeta, että se on nyt lähempänä toteutumistaan kuin koskaan. Tällä viikolla ihme saanee vihdoin päivävalon. Puurrettuaan asian kanssa taas melkein kaksi vuotta hallitus ja eduskunta ovat vihdoin päässeet sotensa kanssa tilanteeseen, jossa esityksen läpimeno suuressa salissa näyttää todella olevan enää päivien kysymys.

Ratkaisevin hetki koettiin tosin jo kuukausi sitten, kun perustuslakivaliokunta näytti hallituksen esitykselle vihreää valoa. Vaikka puutteita löytyi tälläkin kertaa, ne olivat enää niin vähäisiä, että esitys annettiin asiantuntijavaliokunnille korjattavaksi ilman palautusvelvollisuutta. Tämän nojalla sosiaali- ja terveysvaliokunta saattoi viime viikolla viimeistellä esityksensä ja toimittaa sen eduskunnan lopullisesti hyväksyttäväksi, toki opposition vastalauseiden saattelemana.

Vihin viimeinen äänestys käytäneen keskiviikkona. Ja vaikka kuntavaalimenestyksestään lisää puhtia saanut oppositio yhä ärhentelee, sen voimat eivät riitä esityksen kaatamiseen. Hallitus on päättänyt jyrätä sotensa lävitse, ja sen se myös pystyy tekemään, vaikka muutama vihreä on jo kertonut lipeävänsä rivistä.

Esitys voisi vastata paremminkin keskeisiin tavoitteisiinsa.

Opposition kritiikissä on totuuden siemeniä sikäli, että esitys voisi vastata paljon paremminkin keskeisiin tavoitteisiinsa: palvelujen saatavuuden parantamiseen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen.

Myös hallituksesta on myönnetty, että sote-palvelut eivät tule kerralla kuntoon tällä uudistuksella, joka keskittyy pitkälti hallinnon rakenteisiin. Se luo silti perustan, jonka päältä maakuntien on hallituksen mielestä hyvä lähteä parantamaan palveluja. Ja kun – tai jos – siinä päästään vauhtiin, rahaakin pitäisi säästyä ajan mittaan kuin itsestään.

Kaikkia kuntia ja maakuntia hallitus ei vielä ole onnistunut vakuuttamaan mallinsa erinomaisuudesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla joudutaan jännittämään vielä vuosia, miten nopealla aikataululla etenevä uudistus tulee tosielämässä vaikuttamaan alueiden kykyyn vastata palvelujen kasvavaan kysyntään. Rahoitus on yhä paljolti arvoitus, sillä valtiovarainministeriön painelaskelmat ovat muuttuneet matkan varrella moneen kertaan.

Poliittisesti seuraava jännityksen kohde on, saavatko maakunnat uudistuksen yhteydessä myös verotusoikeuden, ja jos, niin milloin. Aiheesta käytiin hallituksen sisällä vääntöä jo ennen kuntavaaleja, eikä sille on luvassa loppua senkään jälkeen, kun eduskunta on sote-uudistuksen tällä viikolla hyväksynyt.

Historiallinen sote-uudistus mennee vihdoin maaliin, mutta uusi vääntö on jo päällä – Miten käy maakuntaveron?

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut