Lukijalta: Nuoria tarvitaan demokratian turvaajiksi – Luodaan nuorille mahdollisuuksia saada helposti tietoa ja tukea vaikuttamispolun aloittamiseen

Juuso Ojanperä, Aada Söyrilä, Sanni-Maria Tiihonen

Tämän vuoden kuntavaalien äänestysprosentti on oikeusministeriön mukaan 55,1 prosenttia. Valtakunnallisesti tämän vuoden kuntavaalien äänestysprosentti on siis 3,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä, vuoden 2017 kuntavaaleissa. Silloin äänestysvilkkaus oli 58,9 prosenttia.

Tavallista pidempi äänestysaika nosti äänestysaktiivisuutta ennakkoäänissä. Siitä huolimatta varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten määrä ei riittänyt nostamaan koko vaalien äänestysprosenttia aiempien vuosien tasolle.

Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg on todennut, että vain vuoden 1945 kunnallisvaaleissa äänestettiin vähemmän kuin nyt. Äänestysprosentti oli tuolloin 53,9. Nuo vuoden 1945 vaalit olivat erilaiset ja täysin poikkeukselliset olosuhteiden takia – olihan silloin vielä Lapin sota käynnissä.

Emmehän me voi verrata tämän hetken koronapandemiaa tuon ajan poikkeusoloihin, joten on syytä pohtia, mikä aiheutti näiden vaalien äänestysinnon lopahtamisen. Onko syynä koronapandemia vai ehdokkaiden ja puolueiden viestinnän toimimattomuus?

Pieni äänestysprosentti on todellinen uhka edustukselliselle demokratialle, mutta erityistä huolta herättää kuitenkin nuorten äänestysaktiivisuus. Useat nuoret eivät tule ajatelleeksi kuntapolitiikan merkitystä oman arjen rakentajana ja turvaajana.

Politiikka näyttää haastavalta, sanasto on vierasta ja päättäjät tuntuvat etäisiltä. Lisäksi oman puolueen tai ehdokkaan löytäminen saattaa olla vaikeaa nykyajan puoluepolitiikan ja median kirjoittamien klikkiotsikoiden takia.

Harva nuori ehdokas menestyi vaaleissa Päijät-Hämeessä ja monen valtuuston keski-ikä nousi entisestään.

Ilman omaa taustatyötä on vaikea valita itselleen sopivin ehdokas. Politiikan seuraaminen on vaativaa ja aikaa vievää, mikä ei tee vaikuttamistyön aloittamisesta tai äänestämisestä helppoa.

Harva nuori ehdokas menestyi vaaleissa Päijät-Hämeessä ja monen valtuuston keski-ikä nousi entisestään. Moni ehdokas lupasi puolustaa lasten ja nuorten asioita tulevalla valtuustokaudella, mikä on tietenkin loistavaa kotikuntien kannalta. Voiko keski- tai eläkeikäinen henkilö kuitenkaan täysin tietää, millaista elämä on oman kotikunnan nuorilla ja näin kyetä ajamaan nuorille tärkeitä asioita?

Tavoite seuraaviin vaaleihin on selvä: nuorten äänestysaktiivisuus tulee saada nousuun. Luodaan nuorille mahdollisuuksia saada helposti tietoa ja tukea vaikuttamispolun aloittamiseen. Tähän tarvitaan jokaista valtuutettua, kansanedustajaa sekä ehdokasta. Kaikkia meitä.

Osallistetaan nuoria sekä nuorisovaltuustoja, kuunnellaan nuorten huolia ja toiveita sekä muistetaan nuorten merkitys tulevaisuuden rakentajina. Tavoitetta ei ole helppo saavuttaa. Se tulee vaatimaan päättäjiltä paljon tahtoa sekä mielikuvitusta.

Kaikkien tulisi muistaa, että äänestäminen on sekä oikeus että velvollisuus. Antamatta jätetty ääni voi suhteellisen vaalitavan vuoksi lisätä sellaisen henkilön vaalimenestystä, joka ei omaa samoja arvoja tai mielipiteitä kuin äänestäjä itse.

Kirjoittajat ovat hollolalaisia varavaltuutettuja, Ojanperä ja Söyrilä kokoomuksen, Tiihonen keskustan.

Kommentoi