Pääkirjoitus: Äänestämisestä uhkaa tulla yhä vahvemmin vain hyväosaisten herkkua

Anni ja Kimi Hursti äänestivät sunnuntaina Mukkulan koulussa. Kaupunginosan äänestysprosentti jäi selvästi alle 50:n. Mirja Hussain

Kuntavaalien äänestysaktiivisuuden kanssa kävi niin kuin ounasteltiin. Vaikka ennakkoäänestys kävi ennätyksellisen vilkkaana, sama meno ei jatkunut enää sunnuntaina. Uurnilla oli silloin niin hiljaista, että lopullinen äänestysprosentti vajosi historiallisen matalaksi, 55,1:een.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mielestä näin alhainen äänestysaktiivisuus alkaa jo kyseenalaistaa demokraattisen järjestelmämme oikeutuksen. 50:tä prosenttia on pidetty haamurajana sille, nauttiiko järjestelmä kansalaisten silmissä riittävän vahvaa luottamusta. Lahdessakin rima pysyi enää täristen paikallaan, ja useissa kaupunginosissa kuten Liipolassa ja Mukkulassa jäätiin jo selvästi alle.

  

Toki nämä kuntavaalit jouduttiin järjestämään niin epätavanomaisissa oloissa, että surkealle äänestysinnolle on tavallista helpompi keksiä hyviä selityksiä. Ne houkuttelevat myös toivomaan kyseessä olevan vain tilapäinen häiriö eikä pysyvä ilmiö.

Korona pelästytti oikeusministeriön ja puolueet lykkäämään vaalit kesäkuulle. Eikä suomalaisia ole helppo houkutella äänestämään kesällä, oli koronaa tai ei. Se on havaittu eurovaaleissakin jo monesti. Rajoitukset pakottivat puolueet ja ehdokkaat keskittämään kampanjointinsa verkkoon. Kaikkia sosiaalinen media ei tavoita, ja sekin saattoi verottaa äänestysintoa suuresti.

Sähköinen äänestäminen voisi olla vastaus, jos sen turvallisuus ja luotettavuus saataisiin paremmalle tolalle.

Seuraavat kuntavaalit järjestettäneen taas normaalioloissa. Siksi optimistit uskovat jo nyt, että silloin palataan taas tavanomaisempiin äänestysprosentteihin. Katetta on tosin pessimismillekin, sillä pitkällä aikavälillä suunta on ollut kaikissa valtiollisissa vaaleissamme hitaasti mutta varmasti alaspäin, vain joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät uurnilla edelleen tunnollisesti, mutta pienituloiset yhä harvemmin, jos lainkaan. Kyse näyttää myös olevan periytyvästä ominaisuudesta, sillä nuorista selvästi ahkerimmin äänestävät ne, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.

Vanha valta piti Päijät-Hämeessä pääosin asemansa, vaikka perussuomalaiset vahvistuivat monessa kunnassa

Demokratian toteutumisen kannalta on huolestuttavaa, jos äänestämisestä on tulossa vain hyväosaisten herkkua. Se voi johtaa siihen, että päättävissä elimissä kannetaan jatkossa yhä vähemmän huolta huonompiosaisten asemasta.

Suuntausta ei ole helppo oikaista, mutta sitä pitää yrittää. Pohtia kannattaa jälleen esimerkiksi keinoja, joilla nuoret saataisiin innostettua äänestämään nykyistä kattavammin. Sähköinen äänestäminen voisi olla vastaus, jos sen turvallisuus ja luotettavuus saataisiin paremmalle tolalle. Siihen on ikävä kyllä vielä matkaa, joten muitakin konsteja tarvitaan.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut