Ehdokkaalta: Lahden elinvoima on kiinni mikro- ja makrotasojen yhteistoiminnasta

Mia Mironoff

Toukokuussa pidetystä Lahden Runomaraton ry:n ja lahtelaisten kulttuuriyhdistysten järjestämästä kulttuurin kuntavaalipaneelista on jo vierähtänyt aikaa. Käsitellyt aiheet sen sijaan eivät ole hautautuneet mihinkään.

Pääosin veikkausvoittovaroilla tuettu kulttuuritoiminta tulee kohtaamaan vielä pandemiasta toipumisen jälkeenkin ongelmia. Taiteen rahoitus on ollut muutenkin riittämätön. Nyt hallituksen on otettava huomioon, miten täytetään taiteelle suunnattujen veikkausvoittovarojen kokoinen lovi valtion budjetissa.

Kunnille vastuuta ei sellaisenaan voi sälyttää, sillä se tietäisi paikkakunnasta riippuen erityisesti vapaan taiteen alasajoa. Veronkorotuksilla asiaa on mahdoton ratkaista. Kunnat vastaavat kuntalaisten lakisääteisistä kulttuuripalveluista, joita Lahdessa ovat kirjastolaitos, teatteri ja orkesteri. Näiden ylläpidon lisäksi kaupungilla on täysi työ huolehtia harrastaja- ja ammattilaisryhmien vuosi- ja projektirahoituksesta.

Kaupungin kulttuurilaitosten toiminta on tasokasta ja toimivaa, mutta vapaan kentän rahoitus vielä lapsenkengissä. Mielestäni kaupungin kulttuuripalveluissa tärkein kehittämisen kohde on eron tekeminen harrastustoiminnan ja ammatillisen taiteen tekemisen välillä. Kummatkin ovat tärkeitä ja luovat hyvinvointia sekä elinvoimaa kaupunkiin omalla tavallaan.

Hyvin karkeasti ilmaistuna, ilman monipuolisia ja korkeatasoisia harrastusmahdollisuuksia Lahti ei ole vetovoimainen hyvinvoinnin edelläkävijä eikä houkutteleva vaihtoehto uusille asukkaille ja veronmaksajille. Toisaalta vain riittävän korkeatasoinen taide voi luoda houkuttelevaa tarjontaa ulkopaikkakuntalaisille ja kaupungin elinkeinoelämää vilkastuttaville kuluttajille.

Taiteen itseisarvon vuoksi myös yksittäisten taiteen ammattilaisten ja yhdistysten arvo tulee nähdä selvästi ja tukea toimintaa eri mekanismein. Taiteen ja yritysten pienimuotoistakin yhteistyötä tulisi lisätä.

Aivan liian moni nuorista taitelijanaluistamme päätyy muuttamaan Helsinkiin, koska Lahti ei pysty tarjoamaan ympärivuotisia toimintaedellytyksiä ja elinkeinoa.

Valtaosa maamme esittävän taiteen freelancetaiteilijoista asuu tutkitusti pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun läheisyyden hyödyntäminen myös vapaan taiteenkentän kontekstissa on Lahdelle tärkeää.

Me emme Lahdessa tarvitse ulkopuolelta tuotettavia tanssi- ja teatteriesityksiä, sillä meillä on kiinnostavia taiteilijoita ja esittäviä ryhmiä omastakin takaa.

Työskentelyolosuhteet, työtilat ja kulttuurimyönteisyys pieniä toimijoita kohtaan ovat keinoja synnyttää elävää kaupunkikulttuuria. Elävän kaupunkikulttuurin kylkiäisenä näin lähellä pääkaupunkiseutua saisimme taiteilijoita ja opiskelijoita jäämään paikkakunnalle, ja pääkaupunkiseudun performatiivisen taiteen yleisö löytäisi Lahden omaleimaisen näyttämöscenen.

Aivan liian moni nuorista taitelijanaluistamme päätyy muuttamaan Helsinkiin, koska Lahti ei pysty tarjoamaan ympärivuotisia toimintaedellytyksiä ja elinkeinoa. Lahden kasvu ja elinvoima on kiinni mikro- ja makrotasojen yhteistoiminnasta. Liikkeessä oleva kulttuuri tekee Lahdesta monitasoisen ja aidosti elinvoimaisen kaupungin myös yrityselämälle.

Kirjoittaja on lahtelainen rehtori, tanssitaiteen maisteri ja kuntavaaliehdokas (kok.).

Kommentoi