Lukijalta: Peitteisistä hakkuista kuusivaltaisia metsiköitä

Matti Mäkiaho

Lämpimät kiitokset Ari Helmiselle Esalainen-kirjoituksesta "Maahanmuuttajia ja avohakkuita tarvitaan".

Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa. Tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan isien pahat teot. Puuston kasvatus on paikkakunnasta, puulajista ja maapohjasta riippuvaista. Luontoa ei voida sivuuttaa.

On tehtävä yhteistyötä luonnon vaatimusten kanssa. Avohakkuilla se on toteutunut. Sotien jälkeen Suomen metsät kasvoivat noin 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt metsät kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kasvatetaan kulloiseenkin maapohjaan sopivia puulajeja. Eri puulajit tarvitsevat valoa kasvaessaan hyvin. Kuusi kasvaa suojametsän varjossa, mutta mänty ja koivu eivät kasva, vaan kuolevat valon puuttuessa.

Suomeen syntyy peitteisten hakkuiden seurauksena kuusivaltaisia metsiköitä. Pitkällä aikavälillä metsät ovat kuusikoita. Metsäluonnon monimuotoisuus kärsii. Metsän ollessa peitteistä marjat, sienet ja valoa tarvitsevat kasvit eivät menesty.

Parhaat puut jatkakoon uuden sukupolven syntymistä. Avohakkuilla se voidaan ohjata. Uudistuksessa käytetään kasvupaikalle sopivaa jalostettua puulajia. Niin luonto kiittää.

Jatkuvapeitteisessä metsässä eivät menesty korvasienet, puolukat, mustikat eivätkä vatut.

Vein viime jouluksi pääministeri Sanna Marinille (sd.) yhdessä kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk.) kanssa joulukuusen ja kaksi esimerkkiä puun kasvamisesta pääministerin virka- asuntoon Kesärantaan.

Päijät- ja Kanta-Hämeessä on Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomen kasvuisimmat metsät. Suojametsän alla kasvanut 25 vuotta vanha puuntaimi oli 60 senttimetrin pituinen. Jalostetulla puuntaimella kymmenen vuoden ikäisessä taimikossa puun viimeisin vuosikasvain oli 132 senttimetriä pitkä. Vuosikasvain oli otettu vanhan, lahovikaisen kuusikon uudistushakkuun jälkeisestä metsän uudistamisesta.

Mikäli hakataan vain parhaiten kasvavat puut ensin ja seuraavalla harvennuskerralla taas parhaiten kasvat puut pois, sekä vielä noin 50–60 vuoden kuluttua taas parhaiten kasvavat puut, jäljelle jää kituliaita puita kasvamaan. Metsän kasvu ja hiilinielu pienenevät.

Olkaamme luonnon kanssa hyvässä yhteistyössä. Jatkuvapeitteisessä metsässä eivät menesty korvasienet, puolukat, mustikat eivätkä vatut.

Motto: Viisas ihminen kysyy neuvoa kokeneelta ja tyhmä kysyy viisaalta.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri ja neuvonta-asiantuntija.

Kommentoi