Lukijalta: Pk-yritysten sääntelyä täytyy keventää

Henna Virkkunen

Eurooppa ja Suomi tarvitsee lisää yrityksiä ja yrittäjiä, sillä vain siten syntyy kasvua ja uutta työtä. Koronapandemian aiheuttama isku on osunut rajusti palvelualaan ja pk-yrityksiin kaikkialla Euroopassa. Yritykset tarvitsevat edelleen tukea toipumiseen, mutta samaan aikaan on tehtävä uudistuksia, jotka tukevat yritysten kasvua ja menestystä tulevaisuudessa.

Ensinnäkin niin EU-tasolla kuin Suomessakin on kevennettävä pk-yritysten hallinnollista taakkaa. On tehtävä lainsäädäntöä, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan, innovoimaan ja investoimaan. Turhaa byrokratiaa on purettava.

Muutama vuosi sitten Suomen Yrittäjät laski, että vuositasolla Euroopan unionissa ja Suomessa vahvistetaan yhteensä vuosittain jopa 3 000 uutta säädöstä. Se on valtava määrä. Vaikka viime vuosina sääntelyn laatuun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, sarkaa tässä riittää. Erityisesti pienten yritysten kannalta jatkuvasti kasvavat lisävelvoitteet ovat iso rasite.

Euroopan komissio on nyt ottanut lupaavan askeleen pk-yrityspolitiikassaan sitoutumalla ”yksi sisään, yksi ulos”-periaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että aina kun EU-lainsäädännössä asetetaan yrityksille uusi velvoite, toisesta päästä niitä puretaan. Komissio aikoo pilotoida käytäntöä nyt syksyn ajan osana paremman sääntelyn ohjelmaansa, ja ottaa periaatteen käyttöön komission vuoden 2022 työohjelmassa. Tämä on tärkeä ja odotettu linjaus. Nyt on varmistettava, että se myös toteutuu.

Vastaavaa ”one in, one out”-periaatetta on aiemmin käytetty muun muassa Britanniassa, Saksassa ja Kanadassa. Tuoreessa paremman säätelyn tiedonannossaan EU-komissio lupaa lisäksi vähentää yrityksiltä byrokratiaa ja esteitä, jotka hidastavat investointeja ja infra-hankkeiden toteuttamista.

Samoja periaatteita pitäisi hallituksen edistää myös Suomessa. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön ”yksi sisään, kaksi ulos”-malli, jossa yritysten hallinnollista taakkaa myös oikeasti vähennettäisiin. Toivottavasti hallitus tarttuu tähän.

Parhaimmillaan hankinnoissa syntyvät innovaatiot voivat nostaa yrityksen liiketoiminnan uudelle tasolle,

Paremman ja innovaatioihin kannustavan sääntelyn lisäksi pk-yritysten menestystä voidaan vauhdittaa fiksulla hankintapolitiikalla. Suomessa julkisia hankintoja tehdään 35 miljardilla eurolla vuosittain, iso osa näistä kunnissa. Alueen elinkeinoelämälle ja erityisesti pienemmille yrityksille on iso vaikutus sillä, miten kunnassa päätetään nuo hankinnat kanavoida.

Oman alueen yrityksiä ei lähtökohtaisesti saa hankinnoissa suosia, mutta hankintojen pilkkominen riittävän pieniin kokonaisuuksiin ja laatukriteereiden painottaminen avaa myös pienemmille yrityksille mahdollisuuksia osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin.

Parhaimmillaan näissä hankinnoissa syntyvät innovaatiot voivat nostaa yrityksen liiketoiminnan uudelle tasolle ja olla osaltaan viemässä sitä kohti kasvua ja isompia markkinoita. Siksi työtä yrittäjyyden eteen pitää päättäjien tehdä joka tasolla.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok./EPP).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut