Mika Karin Vierailija-kirjoitus: Edessä ennennäkemätön nousukausi?

Mika Kari

Olemme kunnallisvaalien kynnyksellä muutaman askeleen päässä toipumisesta vuosisadan suurimmasta pandemiasta. Ilman nykylääketiedettä ja kansainvälistä yhteistyötä emme olisi jo pohtimassa toipumista.

Miten virus muuttaa maailmaa ja kuinka pysyviä nämä muutokset ovat, jää nähtäväksi. Terveyskatastrofi on osoittanut, että elämme globaalissa keskinäisriippuvuuden maailmassa, eikä siltä tieltä ole paluuta.

Toipuminen talouskatastrofista tehdään siellä, missä ihmiset asuvat eli kunnissa. Akuutin kriisin aikana onnistuttiin lainsäädännöllä ja ihmisten vastuullisella toiminnalla hidastamaan viruksen leviämistä ja estämään kansallisesti maailmalla nähty terveydenhuoltojärjestelmien romahdus. Miten toipumisvaiheen jälkeisissä toimissa onnistutaan paikallisesti, ratkaisee koko Suomen toipumisen suunnan. Vaikka korona-aikana on syntynyt vahinkoa taloudelle ja työllisyydelle, se on synnyttänyt myös patoutunutta kysyntää, joka odottaa markkinoiden uudelleen avautumista ja ihmisten vapaata liikkuvuutta.

Eduskunnan valitsemien Suomen Pankin tilintarkastajien puheenjohtajana olen seurannut läheltä koronan talousvaikutuksia Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Ilman valtioiden aktiivista elvytystä, kansanomaisemmin sanottuna velkaantumista, edessä olisi ollut suurtyöttömyys ja talousjärjestelmämme romahdus.

Kysyin vuosi sitten maamme johtavilta talouden asiantuntijoilta, mitä tulee olemaan koronan jälkeen? Vertailukohtaa oli vaikea löytää, koska vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1918, eikä pandemian päättyminen ollut näköpiirissä. Silti yksi yhteinen kehityskulku tunnistettiin. Suurten kriisien jälkeen ovat ihmiset halunneet elää toiveikkaammin ja investoida tulevaan.

Valtio on elvyttänyt työllisyyttämme kriisin alusta alkaen miljardeilla. Velkavipua ei voida vääntää loputtomasti. On välttämätöntä, että elpymisessä ajajiksi asettuvat suomalainen elinkeinoelämä ja kunnat.

Epidemian keskellä he ovat luoneet edellytykset muiden vanhempien työnteolle.

Lahdessa ja Hollolassa on uuden kehätien varret kaavoitettava yritystonteiksi, kuten jo tehdään Lahdessa moottoritien varressa Pippon alueella. Lahden alueen yritysten ympäristöosaamisesta on luotava ympäristöpääkaupunkivuoden jälkeen Suomen vahvin ympäristöalan yrityskeskittymä.

Yritykset ja syntyvät työpaikat luovat alueemme taloudellisen kasvun. Vain korkeammalla työllisyydellä ja ihmisten vahvistuvalla ostovoimalla voimme pitää pyörät pyörimässä kestävällä tavalla.

Koronan vastaisen taistelun etulinjassa ovat olleet julkiset palvelut ja niiden henkilökunta. Naapurin sairaanhoitaja, lääkäri, lähihoitaja, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, opettaja tai koulunkäynti avustaja. Epidemian keskellä he ovat luoneet edellytykset muiden vanhempien työnteolle. Pyörät ovat pysyneet pyörimässä ja meillä on olemassa edellytykset, joilla Lahti maakunnan veturina vetää kasvuun koko maakunnan.

Valittaville kuntien valtuustoille koronaelpyminen on yhteinen haaste ja mahdollisuus. Kuntien yhteistyöllä Päijät-Hämeellä on mahdollisuus nousta koko Suomen kiinnostavimmaksi kohteeksi uusille yrityksille. Onnistuaksemme meidän on oltava joustavia ja rohkeasti ylpeitä omasta alueestamme, sen tuottamista palveluista, yrityksistä ja ihmisistä, ja kerrottava se myös muille.

Markkinoidaan ja tuetaan paikallista yrittäjää ja autetaan naapuriamme. Kriisin jälkeen olemme entistä vahvempia ja mikä tärkeintä, ymmärrämme paremmin, kuinka paljon tarvitsemme toinen toisiamme. Hyvä me!

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Lahdesta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut