Tietotekniikka on yleistynyt arkielämän toiminnossa tavalla, jota emme olisi arvanneet muutama vuosikymmen sitten. Asioiminen yritysten ja eri viranomaisten kanssa ei ole enää ajasta tai paikasta riippuvaista.
Yksityisen sektorin palveluntarjoajista pankit ovat digitalisaatiossa varsin pitkällä.
Asukaslähtöiset sähköiset palvelut on yksi Lahden kaupungin tämän vuoden kärkihanketeemoista. Kärkihankkeessa laajennetaan Lahden sähköistä asiakaspalvelua, kehitetään sähköisiä osallisuusmahdollisuuksia, lisätään kuntalaisten digiosaamista ja tuetaan heitä digitaalisten palvelujen käytössä.
Myös kuntien ja kaupunkien hallintoa saadaan tehokkaammaksi, laadukkaammaksi ja asiakasta paremmin palvelevaksi esimerkiksi automatisoimalla päätöksentekoa.
Kunnallishallinnon prosesseista suuri osa on lakisääteisiä. Niiden työtavat ovat muodostuneet viime vuosituhannen puolella ja ne kaipaavat yhdenmukaistamista. Ne eivät vielä hyödynnä uuden teknologian, kuten robotisaation tai tekoälyn, mahdollisuuksia prosessien tehostamisessa, mutta tähän tulee tähdätä.
Julkishallinnossa on kerätty ja kerätään paljon tietoa, josta kuitenkin hyödynnetään vain murto-osa. Tiedon pitää liikkua eri toimijoiden välillä tarpeen mukaan ihmisten parhaaksi, mutta tietoturvallisuus huomioiden. Tarvitaan uudenlaista tiedolla johtamisen kulttuuria ja apuvälineitä, joilla merkityksellinen tieto tunnistetaan.
Julkishallinnon riesana on ollut ja on edelleen virastokeskeinen ajattelutapa.
Kuten usein luullaan, digitalisaatio ei vähennä tarvittavan ihmistyön määrää, mutta se tarkoittaa työmuotojen muuttumista. Automatisoimalla voidaan korvata rutiinitoimenpiteet ja kohdentaa säästynyt työaika vaikuttavammin. Tekniikan lisääntyessä palvelutyötehtävät monimuotoistuvat ja tarvitaan erilaista osaamista. Tilanne on vähän sama kuin sata vuotta sitten, jolloin surtiin hevosmiesten ammattityön vähenemistä. Tilalle tulivat autot ja niihin liittyvä ammattitaito.
Jotta digitalisaation hyödyistä päästää nauttimaan, tarvitaan joiltain osin vielä lainsäädäntöä, jotta automatisointi saadaan tehtyä kuntalaisen ja kansalaisen oikeusturva huomioiden.
Julkishallinnon riesana on ollut ja on edelleen virastokeskeinen ajattelutapa. Oikein suunniteltuna digitaaliset palvelut ja palvelupolut hyödyntävät asiakasta yli hallinnon alojen. Tulevaisuudessa senioreiden hyvinvointia voidaan parantaa älykkäillä terveyspalveluilla, ja oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän virtuaalisia ympäristöjä.
Tavoitteena tässä kaikessa tulee olla asukkaiden arjen sujuminen.
Kirjoittaja on lahtelainen kuntavaaliehdokas (kok.).