Pääkirjoitus: Kasvun alkua on seurattava, jotta Päijät-Häme pääsee mukaan

Kulutuskysynnän kasvu on yksi niistä muuttujista, jotka ratkaisevat paikallisen talouskasvun käynnistymisen koronan jälkeen. Sami Lettojärvi

Koronapandemian vähittäiseen hellittämiseen liitetään suuria toiveita. Odotuksissa on äkkinäinen nousukausi, kun rahaa säästäneet ja tarpeidensa täyttämistä lykänneet kuluttajat lähtevät liikkeelle. Tähän suuntaan viittaavat useat talousennusteetkin. Alkuvuoden nihkeydestä siirrytään loppuvuodesta tasolle, joka esimerkiksi valtiovarainministeriön kevätennusteessa tarkoittaa 2,2 prosentin kasvua tänä vuonna ja 2,5 prosenttia ensi vuonna.

Yrittäjät olivat kuitenkin vielä keväällä varovaisia tulevaisuuden suhteen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton ja Hämeen kauppakamarin taannoisessa yritysbarometrissä vain vajaa 20 prosenttia yrittäjistä arvioi suhdanteiden parantuvan. Tulos on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, miten koronapandemia on näkynyt yrittäjien arjessa. Yrittäjät eivät elä uskosta vaan kuluttajien todellisesta käytöksestä.

Nyt näyttääkin jo paremmalta. Perheyrittäjien liiton tuoreessa kyselyssä perheyrittäjät kertovat luottamuksen oman yrityksen liikevaihdon ja yleisesti Suomen talouden kasvuun kohentuneen ripeästi. Kun perheyrittäjät arvioivat tulevaa kehitystä asteikolla 1-10 seuraavien kolmen kuukauden aikana, on toukokuun lukema 6,4. Vielä helmikuussa se oli 4,6.

Jos Suomen koronavirustilanne pysyy hallinnassa ja yhteiskunnan toimintoja voidaan avata kesällä normaaleiksi, on vaikeaa nähdä, miksi Suomen talous ei lähtisi kasvu-uralle.

Nousukausi ei tempaise kaikkia mukaansa samalla tavalla.

Huomiota kannattaa kuitenkin edelleen kiinnittää alueelliseen talouskehitykseen. Keskuskauppakamarin tuoreen veroselvityksen tuloksissa on huolestuttava piirre: julkisen sektorin verotuotot ovat Suomessa kasvaneet vuoteen 2019 asti, mutta alueellisessa kehityksessä on tapahtunut paikoitellen taantumista.

Selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä yrityksiltä peräisin olevat verotulot ovat kasvaneet ajanjaksolla 2015–2019. Päijäthämäläiset yritykset rahoittivat suomalaista yhteiskuntaa 1,3 miljardilla eurolla vuonna 2019. Koko Suomen yritysten luku oli 69 miljardia euroa.

Hyvien lukemien alle ja menneisyydestä päättelemisen alle voi peittyä hiljainen signaali siitä, että talouden nousukausi ei tempaise mukaansa kaikkia alueita samalla tavalla. Päijät-Hämeessä kauppakamarin ja Päijät-Hämeen Yrittäjien kyselyt keväällä antoivat vaimean kuvan yritysten odotuksista. Esimerkiksi paikallisen kulutuskysynnän heikkous mainittiin huolenaiheeksi.

Vaikka korona hiipuu, ei sen varaan voi tuudittautua, että kasvu toteutuisi automaattisesti. Yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksistä on edelleen pidettävä erityistä huolta.

Hetemäen ehdotusta T&K-toimintaan puoltaa jo sen yksinkertaisuus yrityksille

Paluun normaaliin ei tarkoita, että kaikki olisi kohta taas hyvin julkisessa taloudessa

Kommentoi