Jussi Eerikäisen Vierailija-kirjoitus: Sote-paketin salaisuudet

Jussi Eerikäinen

Sote-uudistusta on yritetty synnyttää jo viisitoista vuotta. Nyt Sanna Marinin (sd.) hallitus on ajamassa omaa malliaan kovalla kiireellä päätökseen. Tavoitteena on saada eduskunta hyväksymään se vielä ennen kesälomia. Hallitusenemmistön turvin esitys hyväksyttäneen eduskunnassa.

Esitys sisältää valitettavasti runsaasti muutoksia, jotka toimeenpantaessa voivat heikentää merkittävästi nykyisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja. On toivottavaa, että hallituspuolueet huomioivat vielä tarkkaan perustuslakivaliokunnan suositukset, joilla valuvikoja voitaisiin korjata.

Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna jo nyt erinomaisesti toimivat terveyspalvelut. Maamme on ollut uranuurtaja esimerkiksi neuvolatoiminnan kehittämisessä. Suomalainen työterveysjärjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Yli kaksi miljoonaa palkansaajaa saa perusterveydenhoidon palvelut pääsääntöisesti työnantajien kustantamana.

Erikoissairaanhoito on maassamme korkeatasoista ja perustuu vahvasti viiden yliopistollisen keskussairaalan varaan. Suomessa on toteutettu tehokkaasti monituottajamallia, jossa on yhdistynyt laadullisesti ja kustannustehokkaasti julkisen ja yksityisen terveys- ja hoiva-alan palveluja.

Nyt esitetyn sote-mallin haasteita ovat erityisesti kustannukset. Aikaisempien hallitusten malleissa kustannustehokkuus oli yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista.

Suomi ikääntyy nopeasti. Sosiaali- ja terveysalan kustannukset tulevat nousemaan voimakkaasti pelkästään tästä syystä. Tehostamalla palveluja ja hyödyntämällä monituottajamallia kustannuskuria voitaisiin toteuttaa.

Uudessa, ministeri Krista Kiurun (sd.) ajamassa sote-mallissa yksityisten palveluntuottajien asemaa ollaan heikentämässä merkittävästi. Monelle kunnalle osittainenkin ulkoistaminen on ollut elinehto palvelujen toteuttamiseksi. Nyt uuden mallin toteutuessa ja kustannusten noustessa rahoitusvajeen paikkaamiseksi tarvittaisiin veronkorotuksia. Suomen palkkaverotus on jo nyt Euroopan kärkeä.

Kuinka esimerkiksi nämä edellä esitetyt muutokset parantavat kansalaisten hyvinvointia?

Valuvikoina voidaan pitää myös virkalääkärivaatimusta ja neuvolatoimintojen ulkoistuksen kieltämistä. Ensin mainitussa vain virkalääkäri saisi tehdä erikoissairaanhoidon hoitoon ottamisen päätöksiä, hoidontarpeen arviointia ja hoitoratkaisuja. Vaatimus heikentäisi palveluiden saatavuutta ja muuttaisi lääkäritoimintoja entistä byrokraattisemmiksi.

Neuvolatoimintojen siirtäminen vain julkisille toimijoille aiheuttaa kustannuspaineita erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Ulkoistetun terveyskeskuksen yhteydessä vastuulääkärit voivat hoitaa tehtäviensä ohella myös neuvolalääkärin tointa, mutta uudistuksen myötä alueelle tarvitaan erikseen lastenlääkäriä ja neuvolapalveluja.

Herää kysymys, kuinka esimerkiksi nämä edellä esitetyt muutokset parantavat kansalaisten hyvinvointia? Uudessa sote-mallissa on valitettavan runsaasti ideologisia linjauksia. Tärkeintä pitäisi olla kansalaisten terveyspalveluiden kehittäminen ja vastuullisesta taloudesta huolehtiminen, eikä yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden supistaminen.

Toivottavasti kaikki Hämeen vaalipiirin kansanedustajat syventyvät nyt esitettyyn sote-malliin ja pyrkivät vaikuttamaan epäkohtien korjaamiseen. Tämän jälkeen tulee muutosten aikaansaaminen olemaan erittäin työlästä.

Kirjoittaja on DI, HHJ-PJ ja Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut