Lukijalta: Lahti onnistui nousemaan ympäristökaupungiksi – nyt tarvitaan mukaan yritykset ja tutkimus

Teresa Kemppi-Vasama, Pär-Gustaf Relander, Auli Hänninen

Moni kohotteli kulmakarvojaan Lahden ilmoitettua, että ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina se on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Ne, jotka tuntevat lahtelaisen kunnianhimon, eivät ihmetelleet.

Kaupunki on vuosikausia edennyt määrätietoisesti noustakseen ympäristökaupunkien kansainväliseen etujoukkoon.

Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025 – vuosikymmenen ennen hallituksen koko Suomea koskevaa vastaavaa tavoitetta. Lahti aikoo leikata kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta, tulla jätteettömäksi kiertotalouskaupungiksi 2050 mennessä, suojella luontoa ja arvokkaita pinta- ja pohjavesialueita ja kannustaa kestäviin liikkumismuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn, hiihtoon ja joukkoliikenteeseen.

Tänä vuonna Euroopan ympäristökaupunkina Lahti käynnistää yhteistyöhankkeita ja järjestää sekä kansainvälisiä että paikallisia tapahtumia. Vuoden aikana kannustetaan asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tekemään ympäristötekoja yhdessä.

Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman kaupungin poliittisen johdon ja osaavien hallintoammattilaisten yhteistyökykyä. Vaikka ajatustenvaihto on välillä kiivastakin, isoja päätöksiä on lopulta saatu aikaiseksi. Kaupunki on osoittanut myös sinnikkyyttä: kisa Euroopan ympäristöpääkaupungin statuksesta hävittiin jo kahdesti, mutta siitä hyppytorniin kiivettiin uudelleen ja kolmas hyppy lensi jo pitkälle.

Positiivisen kierteen pitää jatkua. Seuraavassa vaiheessa pitää ottaa alueelle sitoutuneet yritykset vahvemmin mukaan ympäristöpääkaupunkihankkeisiin. Innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan myös tiedettä, tutkimusta ja tuote- sekä palvelukehitystä, jota tarjoavat LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Lahden alueesta voi tulla kestävän tulevaisuuden mahdollistaja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Pidemmällä tähtäyksellä Lahteen voi muodostua vihreän talouden kansainvälisesti tunnettu klusteri.

Elinkeinoelämän, tieteen, tutkimuksen ja kaupungin tiiviimpi symbioosi lisää innovaatioita, työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Pidemmällä tähtäyksellä Lahteen voi muodostua vihreän talouden kansainvälisesti tunnettu klusteri.

Me perheyrittäjät olemme halukkaita lähtemään talkoisiin mukaan. Päijät-Hämeen alueen yrityksistä noin 80 prosenttia on perheyrityksiä ja noin 70 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä on perheyrityksessä töissä. Toivomme virkamiehiltä ja kuntavaalien jälkeen valittavilta poliitikoilta pitkäjänteisyyttä ja energistä otetta sekä tahtoa kuunnella elinkeinoelämää.

Visioiden lisäksi kaupungin perusasioiden pitää tietenkin pysyä kunnossa. Se tarkoittaa esimerkiksi pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta sekä panostuksia koulutukseen, jolla varmistetaan yrityksille ammattitaitoinen työvoima. Sen lisäksi pitää huolehtia alueen vetovoimasta, johon kuuluvat niin asuntotarjonta kuin kaupan palvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja sekä suomen, ruotsin että englanninkielinen opetus eri oppilaitoksissa.

Euroopan ympäristökaupunki -juhlavuosi ei saa olla vain vuoden markkinointiprojekti, vaan tavoitteena on vuosikymmenten matka kohti parempaa ja kestävää tulevaisuutta.

Kirjoittajista Kemppi-Vasama on Kemppi oy:n hallituksen pj. ja LUT:in hallituksen jäsen, Relander Polttimo oy:n hallituksen pj. ja LAB:n hallituksen jäsen ja Hänninen Perheyritysten liiton tj.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut