Ehdokkailta: Hyvinvointia kaupunkisuunnittelulla

Alvar Külmäsu, Riina Puusaari

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa monin tavoin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Lähiluonnon, kuten puistojen ja lähimetsien, on havaittu jo itsessään vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen ja verenpaineeseen. Lisäksi päivittäisellä luontokosketuksella voi olla esimerkiksi astmaa ja allergioita ehkäisevä vaikutus. Viime syksynä julkaistu suomalaistutkimus osoitti, että kun 3–5-vuotiaiden lasten päiväkodin pihaan tuotiin metsäpohjaista kasvustoa, parani lasten immuunijärjestelmän säätely.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävässä kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa nykyistä vahvemmin huomioon ihmisten erilaisuus. Meidän kaikkien elämässä ja terveydentilassa tapahtuu muutoksia elämän varrella – osa niistä on väliaikaisia, osa pysyviä.

Jalankulku- ja pyörätiet ovat tärkeitä peruskunnon ylläpitäjiä ja antavat ympärivuotisen mahdollisuuden liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössä. Näiden väylien tehostettu talvikunnossapito ei ainoastaan hyödytä pyöräilijöitä vaan myös pyörätuolilla ja rollaattorin avulla kulkevia sekä lastenrattaiden työntäjiä. Varsinkin vanhusväestöllä turvallisen arkiliikunnan mahdollistaminen myös talvella ylläpitää toimintakykyä, itsenäisyyttä ja terveyttä. Tehostettua talvikunnossapitoa tulisikin kohdentaa pyöräilyn pääreittien lisäksi myös iäkkäille suunnattujen asumisyksiköiden läheisyyteen.

Henkilöauton omistaminen ja sen käyttäminen on etuoikeus, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta joko taloudellisista tai terveydellisistä syistä. Osalle autottomuus taas on elämäntapa. Siksi kaupunkisuunnittelussa tulee huomioida kaikkien eri liikennemuotojen turvallisuus ja sujuvuus sekä eri liikkumismuotojen houkuttelevuus.

Viihtyisä ympäristö rakentuu useiden ihmisten mielestä kauniista arkkitehtuurista ja kasvillisuudesta. Visuaalisesti kiinnostava ympäristö houkuttelee jalankulkijoita tehokkaammin kuin silmänkantamattomiin jatkuva parkkipaikka tai monikaistaisen autotien vieressä kulkeva kävelytie. Erityisesti työmatkapyöräilijät taas arvostavat nopeita ja sujuvia reittejä, jotka ovat hyvässä kunnossa.

Laadukas rakennettu ympäristö toimii myös vetovoimatekijänä ja lisää kaupungin elinvoimaa. Kun autokaistoja ja kadunvarsipysäköintiä vähennetään ydinkeskustassa, saadaan lisää tilaa ihmisille ja kasvillisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Aleksanterinkadulla tehdyt muutokset, jotka ovat mahdollistaneet ravintoloiden terassien koon kasvattamisen. Vastaavia muutoksia tarvittaisiin Vapaudenkadulle, Hämeenkadulle ja Rautatienkadulle.

Laadukas rakennettu ympäristö toimii myös vetovoimatekijänä ja lisää kaupungin elinvoimaa.

Kaupunkisuunnittelu on siis muutakin, kuin taloja ja teitä. Hyvällä ja kaikki ihmisryhmät huomioivalla suunnittelulla luodaan pohja ihmisten terveydelle. Viihtyisä, toimiva ja esteettinen kaupunkiympäristö hivelee mieltä ja kannustaa liikkumaan.

Külmäsu on lahtelainen erikoistuva lääkäri ja kuntavaaliehdokas (vihr.), Puusaari on lahtelainen suunnitteluinsinööri ja kuntavaaliehdokas (vihr.).

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut