Pääkirjoitus: Hetemäen ehdotusta T&K-toimintaan puoltaa jo sen yksinkertaisuus yrityksille

Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on aiemmin selvittänyt muun muassa investointien edistämistä Suomessa. Marja Tarvainen

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki esitti tiistaina Keskuskauppakamarin veroselvityksen julkaisutilaisuudessa, että Suomessa pitäisi harkita yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen tukemista verovähennyksellä.

Hetemäen mukaan Suomi on ensinnäkin niitä harvoja OECD-maita, joissa vähennystä ei ole. Lisäksi verovähennys olisi yrityksille yksinkertaisempi ja vähemmän riskinen tukimuoto kuin nykyinen tuotekehitysrahan hakemiseen perustuva malli.

Hetemäen avaus liittyy viimeaikaiseen huoleen Suomen talouskasvun pysähtyneisyydestä suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Yhdeksi syyksi puuttuvaan talouskasvuun on nimetty tutkimus- ja kehitysmenojen pienuus. Asiaan kiinnitettiin huomiota muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuussa jätetyssä raportissa Suomen kestävästä talouskasvusta.

Raportin mukaan suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehittämismenot ovat yli EU:n keskitason, mutta ne ovat olleet laskusuunnassa koko 2000- ja 2010-luvun. Suomi on myös jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista Ruotsista ja Saksasta.

Tärkeä selittävä tekijä tälle on Nokian tuotekehitystoiminnan kutistuminen, mutta se ei selitä kaikkea. Suomalaiset yritykset, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, eivät investoi tulevaisuuteen yhtä paljon kuin vertailumaissa.

Syy sille, miksi yritysten tuotekehitystä kannattaa tukea, on yksinkertainen: tuotekehitys nostaa työn tuottavuutta, joka puolestaan on yhteiskunnan rahoittamiselle aina parempi vaihtoehto kuin verojen korottaminen tai tuottavuuden nostaminen työehtoja ja palkkausta heikentämällä.

Verovähennys olisi yrityksille yksinkertaisempi ratkaisu.

Hetemäen ehdotusta puoltaa jo pelkästään sen yksinkertaisuus yrityksille, minkä lisäksi olisi tärkeää kokeilla uusia keinoja tuotekehityksen piristämiseksi. Entisenä johtavana virkamiehenä ja talouskasvun edellytyksiä koskevien raporttien laatijana Hetemäkeä myös kuunnellaan.

Kannustimet eivät kuitenkaan yksin riitä takaamaan tuotekehitysmenojen ja tuottavuuden kasvua. Yrityskentältä on löydyttävä kasvuhakuisuutta sekä esimerkiksi henkilöresursseja ja toimivia verkostoja tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Ensimmäistä voidaan jossain määrin ruokkia pitämällä huolta yrityksille hyvästä toimintaympäristöstä. Toista puolestaan voidaan auttaa tuki- ja koulutusratkaisuilla, tutkimusta tekevien tahojen ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä sekä kannustamalla kaikenkokoisia yrityksiä hyödyntämään nyt vajaakäytöllä olevia alueellisia T&K-mahdollisuuksia, esimerkiksi opinnäytteiden tekijöitä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut