Rebekka Salmelan Esalainen: Nuoret, ei anneta pelkästään vaarin ja mummin päättää tulevaisuudestamme – Nuorison äänestysaktiivisuuden pitää nousta

Rebekka Salmela

Nuorten äänestysaktiivisuutta tai oikeastaan aktiivisuuden puutetta on kummasteltu mediassa pitkään ja monesta eri näkökulmasta.

Lyhyenä kertauksena: viime kuntavaaleissa vain noin joka kolmas 18–24-vuotias nuori käytti ääntään. Meidän äänestysprosenttimme oli siis vain 35 verrattuna koko väestön 57 prosenttiin. Ahkerimmin äänensä antoivat meidän isovanhempamme, eli 65–74-vuotiaat.

Äänestysaktiivisuudesta on kirjoitettu ja luettu moneen kertaan, ja toivonkin, että tänä vuonna olisi jo toinen ääni kellossa. Kunpa voisimme vihdoin uutisoida, kuinka nuoret ovat löytäneet tiensä äänestyspaikoille ja tuntevat, että heidänkin äänellään on väliä.

Nuoret kyllä lupaavat tsempata. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kertoo, että äänestää varmasti tulevissa vaaleissa. Se olisi jo huomattavasti parempi luku kuin viime kerralla.

Vuoden 2018 Nuorisobarometri esittää myös kannustavia tuloksia: nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on korkeampi kuin pitkään aikaan. Eniten nuoret vaikuttavat ostopäätöksillä, poliittisista aiheista keskustelemalla ja juurikin äänestämällä. Matka vaaliuurnalle ei siis välttämättä kariudu ainakaan kiinnostuksen puutteeseen.

Toisaalta mielenkiinto ei aina konkretisoidu äänestyspäätökseksi.

Myös nuorten käytös sosiaalisessa mediassa vihjaa innokkuudesta vaikuttaa. Näen melkein päivittäin Instagram-sovelluksessa ikäisteni julkaisemia kehotuksia käydä äänestämässä. Myös kokemuksia ennakkoäänestämisestä jaetaan. Se on ollut muun muassa helppoa ja kivaa ja kopista on kuulemma nopeasti ulkona.

Somekuplassani on kuitenkin lähinnä vain ylioppilaita ja korkeakouluopiskelijoita. Entäs muut nuoret?

Ammatillista tutkintoa suorittavat ja sen suorittaneet sekä ne, joilla ei ole toisen asteen koulutusta ovat Nuorisobarometrin mukaan muita vähemmän kiinnostuneita aiheesta. He myös ilmoittavat harvemmin vaikuttavansa itselleen tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

Vielä on siis matkaa, että kaikki nuoret erilaisista taustoista saataisiin innostumaan äänestämisestä. Demokratia tarvitsee kaikkia.

Jos vain nuoret saisivat äänestää, vaalitulos olisi luultavasti hyvin erilainen kuin ennusteet nyt näyttävät. Taloustutkimuksen mukaan vihreät ja kokoomus saavat jopa puolet 18–29-vuotiaiden äänistä ja perussuomalaiset tulevat kolmanneksi. Ylen kuntavaalimittauksessa kolmen kärki taas on järjestyksessä kokoomus, perussuomalaiset ja SDP.

Lisäksi tällä hetkellä esimerkiksi Lahden kaupunginvaltuuston keski-ikä on 49 vuotta, Hollolan 51 vuotta ja Iitin 53 vuotta. Jos halutaan verrata, koko Päijät-Hämeen keski-ikä on vähän alle 46 vuotta. Päijät-Häme tarvitsee siis lisää sekä nuoria äänestäjiä että nuoria valtuutettuja, jotta kaikki äänestysikäiset olisivat yhtä lailla edustettuna.

Äänestäminen on tehty tänä vuonna erittäin helpoksi. Vaalikoneet ovat entistä kehittyneempiä ja pidennetty ennakkoäänestys antaa kiireisimmällekin aikaa käydä kannattamassa omaa ehdokastaan. Minunkin äänioikeusilmoituksessani lukee Tampere, mutta pääsen onneksi antamaan ääneni ennakkoon vaikka Triossa tai pääkirjastolla.

Älä siis jätä päätöksentekoa isovanhempiesi käsiin vaan anna oman äänesi kuulua.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut