Lukijalta: Ensihoitopalvelua kehitetään avoimesti osana muuta sote-kenttää 

Tuomo Nieminen, Timo Jama

Ensihoitaja, kuntavaaliehdokas Miina Harmaalan mielipidekirjoituksessa 28.5.2021 on useita seikkoja, joita on hyvä katsoa osana ensihoidon kokonaisuutta.

Ensihoitopalvelu on Päijät-Soten palveluista keskustelluin, selvitetyin ja läpinäkyvin osa. Vaikka ensihoidon budjetti on alle kaksi prosenttia yhtymän kustannuksista, on sen näkyvyys huomattava sekä julkisuudessa että poliittisessa päätöksenteossa.

Ensihoitopalvelun kiinnostavuutta kuvaa, että siitä on alueellamme tehty vuodesta 2014 alkaen seitsemän eri selvitystä. Yhtymäkokouksen päätös 31.5.2021 ennakoi kahdeksannen selvityksen tekemistä.

Palvelun tehokkuus, laatu ja kustannusnousun hillintä on oleellista kaikessa sote-toiminnassa. Vaikka yksittäisiä toimintoja pitää jatkuvasti kehittää myös erillisesti, on vielä tärkeämpää parantaa eri palveluiden välistä toimintaa.

Terveydenhuoltolaki toteaa, että ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava toiminnallisena kokonaisuutena muiden sote-asiakkaan kotona annettavien päivystyksellisten palveluiden kanssa. Se aika on takana, kun ensihoitoa voitiin tarkastella omana saarekkeena. 

Miina Harmaala korostaa 24 tunnin työaikamallin etuja. Kyseinen malli on Aluehallintoviraston poikkeusluvalla mahdollinen osalle ensihoidon toimijoista. Kaikki ensihoitajat eivät mitenkään voisi tällä työaikamallilla työskennellä, sillä päiväaikaan tarvitaan selvästi enemmän ensihoidon yksiköitä kuin yöllä. Siten osa ensihoitajista on pelkästään tämän vuoksi tavanomaisessa työaikamallissa.

Työhyvinvointi koostuu monista seikoista. Työaikamalli on yksi tähän vaikuttava seikka. Moni pitää 24 tunnin työaikaa parhaana mallina, koska se mahdollistaa paljon vapaita.

Lisäksi kyseisen vuorokauden aikana saa tehdä vain 12 tuntia aktiivityötä. Muu aika on levättävä. Tämä rajoittaa palvelun tuottavuutta kaupunkialueella. Sote-alalla myös tällaiset tekijät on huomioitava. Moni kuitenkin viihtyy työssään, vaikka työaika olisi sote-alan tavanomaisen mallin mukainen. 

Osa yhtymän ambulansseista ja yhden hengen yksiköistä on ilman mielekästä asemapaikkaa – talvella pakkasessa.

Miina Harmaala peräänkuuluttaa tilaajan ja tuottajan eriyttämisestä toisistaan. Tilaaja-tuottajamalli on ollut osa sote-kenttää jo pitkään, mutta sitä ei yleisesti ole pidetty erityisen tehokkaana. Eduskunnassa oleva sote-uudistuksen lakipaketti ei lisää kyseisen mallin käyttöä.

On ymmärrettävää, että Miina Harmaala katsoo asioita nykyisen ja aiemman työnantajansa näkökulmista. Kuitenkin on todettava, että tehtyjen selvitysten mukaan yksityinen ensihoitopalvelu on kalliimpaa kuin julkisesti tuotettu, ja pelastuslaitoksen ja yhtymän palvelut tuotetaan jokseenkin samoin kustannuksin.

Myös palveluiden integroituminen muuhun toimintaan on keskeinen tekijä. Mikään viime vuosien seitsemästä selvityksestä ei esittänyt, että ensihoito ostettaisiin kokonaan pelastuslaitokselta.

Alueen ensihoitoyksiköiden asemapaikka on pääosin pelastuslaitoksen tiloissa. Lahdessa pelastuslaitoksen tiloihin ei mahdu enempää kalustoa. Osa yhtymän ambulansseista ja yhden hengen yksiköistä on tällä hetkellä ilman mielekästä asemapaikkaa – talvella pakkasessa. Tämä heikentää myös henkilöstön hyvinvointia. Siksi tämä tilanne on ratkaistava ja tavalla, jolla ei ole oleellista merkitystä ensihoidon kustannuksiin. 

Yhtymällä on lain mukainen oikeus tuottaa siirtokuljetuksia ilman kilpailutusta, ja se on myös yhtymähallituksen päätöksen mukaista. Siirtokuljetukset ovat olleet keskeinen osa ensihoitokeskustelussa ilmeisesti siksi, että sen palvelutuotannossa on ollut yritystoimintaa mukana.

Kun palvelujärjestelmää on kehitetty kotona annettavien palveluiden suuntaan, on siirtokuljetusten määrä vähentynyt 44 prosenttia neljässä vuodessa. Tämä kehitys jatkuu edelleen.

Yksittäisiä siirtokuljetuksia ostetaan edelleen kolmelta eri yritykseltä tilanteissa, joissa alueen ensihoidon valmius vaarantuisi. Tämän varavalmiuden vuoksi on tänä vuonna ostettu noin 20 siirtokuljetusta. Määrä on hyvin vähäinen, eikä niin pienen määrän kilpailuttaminen ole sen paremmin mielekästä kuin lain edellyttämääkään. 

Ensihoitoa on kehitetty potilaidemme parhaaksi alueellisena järjestelmänä vuodesta 2010, jolloin terveydenhuoltolaki astui voimaan. Olemme onnistuneet integroimaan aiemmin irrallisen ja hieman orvon ensihoitopalvelun osaksi muuta sote-palvelutuotantoa. Näin saadaan paras hyöty potilaille ja alueelle. Ensihoitoa kehitetään ja tuotetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja Päijät-Soten hyvänä yhteistyönä. 

Kirjoittajista Nieminen on Päijät-Soten terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja ja Jama Akuutti24:n ylilääkäri.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut