Ehdokkaalta: Lahtelaisen energiayhtiön toimet kiinnostavat

Raimo Kiljunen

Jokainen lahtelainen ja myös tuhannet ympäristökuntien asukkaat käyttävät energiayhtiömme Lahti Energian palveluita. Eniten ne, jotka ostavat lämmitys- ja valaistusenergian ja lisäksi maksavat sähkön siirtomaksun. Tällaisen energiayhtiön asiakkaan vuotuiset kustannukset vaihtelevat asumismuodon ja asunnon koosta johtuen alle tuhannesta eurosta tuhansiin euroihin.

Siksi on ymmärrettävää, että energiayhtiömme toimet ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.

Lahti Energiassa ja koko konsernissa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon. On tehty kaksi mittavaa voimalaitosinvestointia Kymijärvi II ja Kymijärvi III, joiden kustannukset olivat vajaat 400 miljoonaa euroa. Tyypillistä molemmissa investoinneissa oli, että kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä, vaan suunnitellut kustannukset ylittyivät molemmissa 20 miljoonalla.

Se ei näin energian ostajan linssien läpi katsoen tuntunut hyvältä. Harmitusta lisäsi erityisesti Kymijärvi II:n jälkeen se, että samoissa melskeissä kaukolämmön hintaa hivutettiin ylöspäin. Kymijärvi III:n jälkimainingit sen sijaan ovat olleet positiivisempia, kun upeiden ilmastotavoitteiden saavuttamisen jälkeen ei seurannut kaukolämmön hinnan korotusta.

Lahti Energian sähkön myynti siirrettiin reilu vuosi sitten Oomi Energialle, jonka yksi yhdestätoista osakasyhtiöstä Lahti Energia on. Asiaa koskevan tiedotteen mukaan pystyy energiayhtiömme muutoksen ansiosta kehittämään mm. kaukolämpöön liittyviä palveluita entistä laajemmiksi ja paremmiksi. Muutoksen ja sen perusteiden markkinoinnissa ei onnistuttu.

Uskallan väittää, että sähkönostajista moni on viimeisen vuoden aikana osin tästä syystä ja lukkarinrakkauskytköksen omaan sähköntoimittajaan katkeamisen takia siirtynyt toisen sähkönmyyjän asiakkaaksi. Harmillinen juttu.

Tyypillistä molemmissa investoinneissa oli, että kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Energiasäästötoimien seurauksena kaukolämmön myynti on pikemminkin laskussa, jonka seurauksena energiayhtiön on ollut suunnattava katseensa uusille liiketoiminta-alueille, kuten kaukolämpö 2.0-palveluun, jossa kiinteistön kaukolämmön kustannuksille taataan viiden prosentin vuotuinen säästö viiden vuoden ajan.

Tärkeää tällaisissa sopimuksissa on se, että säästö lasketaan lämmitystarveluvulla normeeratusta kulutuksesta ja sopimuksen muutkin perusteet ovat molemmille osapuolille ymmärrettäviä. Herää ajatus, että vanhentuneiden ja huonosti säädettyjen laitteiden talossa voi syntyä tilanne, jossa toimenpiteiden ansiosta saadaan kaukolämmön kulutusta laskettua kymmeniä prosentteja, mutta taloyhtiölle siitä hyvitetään vain viisi prosenttia.

Vaikka näin korona-aikana kanssakäyminen eri ihmisten kanssa onkin vähentynyt merkittävästi, on minun korviini tullut kummeksuntaa siitä, miksi Lahti Energia ei suosi alihankkijoina paikallisia tai lähitienoon yrityksiä? Kun rakkaan kaupunkimme työttömyysluvut ovat suurten kaupunkien korkeimpia, pitäisi energiayhtiömme, mikäli se suinkin on mahdollista, mieluummin työllistää paikallisia yrityksiä kuin vaikkapa Kouvolassa toimivia.

Kirjoittaja on lahtelainen kuntavaaliehdokas (kok.).

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut