Ehdokkaalta: Kestävä kuntatalous on kaupungin toiminnan perusta

Marko Helin

Näin vaalien kynnyksellä monet puolueet ehdokkaineen tuntuvat lupaavan potentiaalisille äänestäjilleen yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kuntatalouden suuntaa ei kuitenkaan pysty kukaan ennustamaan, eikä siihen yksi valtuutettu juuri voine vaikuttaa. Katteettomia lupauksia on syytä välttää. Eritoten sellaisia, mihin ei itse pysty vaikuttaa.

On vaarallista luvata, ettei veroja tultaisi korottamaan tai kuntapalveluita leikkaamaan. Alaston totuus on, että tulorahoituksen on katettava toiminnasta aiheutuneet menot – kuntatalouden on oltava tasapainossa. Tämä tasapainotus tapahtuu joko tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Kuten tiedämme, koostuu tulorahoitus verotulojen lisäksi erinäistä maksuista ja satunnaisista eristä. Mikäli veroja ei haluta korottaa, eikä palveluilta leikata, on edessä maksujen korottaminen tai (lisä)velanottaminen.

Satunnaisiin myyntituloihin en turvautuisi kuin pakon edessä. Kiinteistöt kun voidaan myydä vain kerran. Metsä sentään on uusiutuva ”tuotonlähde”.

Lukijan palstalla on viime aikoina kiitettävästi keskusteltu kuntataloudesta (muun muassa ehdokas Rauhala, ESS 13.5.). Rauhala totesi Lahden ongelman olevan velkaantuneisuuden ja korkean veroprosentin suhteessa muihin MAL-kaupunkeihin.

Vertailu on kenties turhaa, sillä jokaisella kaupungilla on omat ”ristinsä” eli syynsä velkaantuneisuuteen ja veroprosenttiin – eihän onnettomuuksiinkaan ole koskaan yhtä ainoata syytä. Rauhala on kuitenkin oikeassa siinä, että työttömyys pitäisi saada taklattua. Kaupunkilaiset olisi saatava tuottaviin töihin sekä kaupungin verotulojen ja että ostovoiman kasvattamiseksi.

Tutkin parhaillaan opinnäytetyössäni niin sanottujen kriisikuntien oikeudellista asemaa. Tutkiessani syitä kriisikunnan asemaan ”joutumiselle”, olen huomannut, ettei ole yhtä ainoata syytä. Jatkuvasti kasvavilla sosiaali- ja terveysmenoilla on pieni roolinsa tässä näytelmässä. Syyttävää sormea ei kannattane järin heristävästi siihen suuntaan osoittaa. Kuten vanha kansa on osuvasti ilmaissut: ”Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.”

Katteettomia lupauksia on syytä välttää.

Suuri velkaantuneisuusaste ja sitä kautta kriisikunnan asema on monen tekijän summa: seurausta niin huonoista päätöksistä kuin verotulojen vähyydestä (koskien etenkin muuttotappiokuntia). Sattumakin saattaa korjata satoaan.

On muistettava, että järkevä taloudenhoito on vain yksi kestävän kuntatalouden elementeistä. Lahden on jatkossakin panostettava yhteistyöhön naapurikuntien kanssa ja mietittävä päätöksenteossaan seudullista, ei omaa hyvinvointiaan.

On mentävä mukaan hankkeisiin, jotka tuovat meille asukkaita ja asiakkaita. Olemme samassa veneessä kaikki, koko Päijät-Häme. Yhden soutajan väsyessä eivät muutkaan pitkään jaksa. Maakunnan (taloudellinen) tulevaisuus on jokaisen kunnan ja kuntalaisen vastuulla.

Kirjoittaja on kunnallistieteilijä (HTK) ja vihreiden kuntavaaliehdokas.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut