Lukijalta: Huolellinen lajittelu pienentää kuluja – tuntuvin säästö ei synny kuljetusliikkeitä kilpailuttamalla

Teija Horppu

Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Jari Suominen pohti jätteiden lajittelua ja energiajakeen nimeä ansiokkaassa Esalainen-kolumnissaan 27.5. En ota kantaa energiajakeen nimeen, vaan haluan tuoda esille joitakin näkökohtia energiajätteen ja pakkausmuovin lajittelusta.

On tavattoman hienoa, että Päijät-Hämeessä myös energiajätteen sekaan lajiteltu pakkausmuovi löytää tiensä uusiokäyttöön. Kaikillahan ei välttämättä ole mahdollisuutta kuljettaa erillislajiteltuja muovipakkauksia Rinki-pisteeseen, vaikka halua olisikin.

Niille, joille Rinki-pisteiden hyödyntäminen esimerkiksi kauppareissuilla on helppo vaihtoehto, pakkausmuovin erillislajittelu tarjoaa kuitenkin helpon mahdollisuuden pienentää jätehuoltokuluja, erillislajittelun myötä nimittäin energiajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää merkittävästi.

Taloudessamme on aina lajiteltu jätteet huolella. Alkuvuoteen saakka lajittelimme pakkausmuovit energiajätteen joukkoon.

Kuten Jari Suominen kolumnissaan totesi, energiajätettä syntyy paljon. Niinpä meillä kahden aikuisen taloudessa 240-litraisen energiajäteastian tyhjennysväli oli juuri ja juuri pystytty venyttämään kuuteen viikkoon.

Alkuvuodesta aloimme tarkastella lajitteluamme ja keittiömme jätesankojen kokoa kriittisesti. Huolellisella lajittelulla ja biojätteen kompostoinnilla sekajätettä syntyi niin vähän, että sekajäteastiamme tyhjennysväli oli jo iät ja ajat ollut 16 viikkoa eli pisin mahdollinen, jonka voi sopia suoraan kuljetusliikkeen kanssa.

Muutoksen vaikutus on ollut mykistävä: energiajätteen määrä on kutistunut jopa vähemmäksi kuin sekajätteen määrä.

Keittiön kaapissa sekajätteelle oli kuitenkin samankokoinen sanko kuin energiajätteelle. Myös portin pielessä kökötti sekajätteen määrään suhteutettuna liian suuri eli 240-litrainen jäteastia.

Muutimme keittiön kaapin energiajätesangon pakkausmuovisangoksi ja entisen, liian suuren sekajätesangon tilalle hankimme kaksi puolet pienempää sankoa, toisen energiajätteelle ja toisen sekajätteelle. Portin pieleen hankimme uuden, 140-litraisen sekajäteastian.

Tarpeettomaksi jääneen 240-litraisen astian siirsimme pois portin pielestä ja siihen aloimme kerätä pakkausmuoveja. Kertyneet pakkausmuovit meidän on vaivatonta kuljettaa vakiomarkettimme pihassa olevaan Rinki-pisteeseen.

Muutoksen vaikutus on ollut mykistävä: energiajätteen määrä on kutistunut yhtä vähiin ellei jopa vähemmäksi kuin sekajätteen määrä.

Alkuvaiheessa olemme sopineet energiajäteastialle saman 16 viikon tyhjennysvälin kuin sekajäteastialle. Seuraamme kuitenkin sekä sekajäte- että energiajäteastioiden täyttöastetta, ja jos astiat ennen seuraavaa tyhjennyskertaa ovat kovin vajaat, anomme jätelautakunnalta tyhjennysvälien pidennystä.

Kaikista asumisen kustannuksista jätehuolto muodostaa vain pienen osan. Siitä huolimatta asiasta maristaan enemmän kuin vaikkapa veden hinnasta.

Pientalossa asuvalle jätehuolto on hyvin konkreettinen kuluerä, siitä pitää huolen postilaatikkoon määräajoin kolahtava kuljetusliikkeen lasku. Kerros- ja rivitalossa asuvalle jätehuollon aiheuttama kulu jää likimain pimentoon, koska se sisältyy hoitovastikkeeseen.

Molemmissa tapauksissa huolellinen lajittelu on kuitenkin helppo tapa pienentää asumiskuluja. Tuntuvin säästö ei synny kuljetusliikkeitä kilpailuttamalla, vaan huolellisen lajittelun mahdollistamalla tyhjennysvälien pidennyksellä.

Kirjoittaja on omakotiasukas Lahden Mansikkavuorelta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut