Ehdokkaalta: Miten niin sote-uudistus ei ole vaaliteema?

Mikael Seppälä

Nykyiset hallituspuolueet koettavat kaikin keinoin siirtää sosiaali- ja terveysuudistuksen keskustelua eteenpäin ja väittävät vielä, että se ei ole mikään kuntavaaliteema vaan valtakunnallinen. Kuitenkin mitä suuremmassa määrin itse sote ja sen vaikutukset kuntalaisiin ovat järkyttävän suuria.

Taloudellisesti Lahden kaupungilta viedään yli 400 miljoonaa verotuloja. Ovathan nämä aina menneet suoraan nykyiselle Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle, mutta ovat ne sentään kiertäneet kaupungin kassan kautta ja siten auttaneet kassavirtaa.

Toisaalta tämä menetys näkyy liikkumavarana budjetissa; ei voida tasapainottaa terveysmenoilla taloutta. Jäljelle jää koulutus. Useissa muissa kunnissa pohditaan jo nyt koululeikkauksia, sitäkö tämä hallitus haluaa!?

Päijät-Hämeen sote-menoissa kymmenien miljoonien nousupaineet ensi vuonna – Tilanne ei ole helppo, sanoo yhtymähallituksen puheenjohtaja

Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä syynä on se, että nykytilanteessa sote-järjestelmän resurssit ovat riittämättömiä tarvittavien palvelujen tuottamiseen. Jollei resursseja edes yritetä lisätä lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa, on hyvin epätodennäköistä, että uudistuksen tavoitteet esimerkiksi terveyserojen vähentämisestä tai palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamisesta toteutuisivat.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen on resurssilisäysten sijalle rakennettu kustannusleikkuri, jonka mukaan sote-palvelutarpeen kasvusta rahoitetaan vain 80 prosenttia vuodesta 2025 alkaen.

Kaupunkilaisten päätäntävalta viedään jonnekin hallintohimmeliin nimeltä maakunta ja näin se vähäinenkin vaikutusmahdollisuus katoaa. Samaan aikaan palveluluihin ei ole tulossa muutoksia.

Mikä on se hallintoelin, joka katsoo, ettei kokonaisuudessa kohtuus ylity?

Rahoitus, riippumatta maakunta-, valtio-, kuntarakenteesta, tulee aina veronmaksajilta. Se, että kuntavero laskee ja valtion verotus nousee, on semantiikkaa, varsinkin, kun väliin tulee vielä maakuntaverotus.

Soten jälkeen veronmaksajaa kurittaa kunta koulumenoilla (suurin yksittäinen meno erä kunnassa), maakunta terveydellä ja valtio kaikella muulla. Mikä on se hallintoelin, joka katsoo, ettei kokonaisuudessa kohtuus ylity? Valtionosuudet lakkaavat siinä kohtaa, kun maakuntavero tulee voimaan.

Millä te hallituspuolueet menette tuonne torille ja selitätte meille kaikille, että kyllä tämä toimii, eikä vaikuta kuntalaisiin mitenkään?

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (kok.) Lahti.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut