Kimmo Kankaan Esalainen: Keskikertaista kaikille vai priimaa osalle – Lahden joukkoliikenteessä on ratkaistavana isoja kysymyksiä

Kimmo Kangas

Reilu tunti vai vartti? Tätä jouduin, hyvin lyhyesti, pohtimaan nelisen vuotta sitten, kun aloitin työt Etelä-Suomen Sanomissa uudemman kerran. Bussilla työmatka olisi kotoa toimituksen ovelle ollut vaihdon kera reilun tunnin, omalla autolla noin vartin.

Koska keskeinen syy työpaikan vaihdolle oli vähentää työmatkoihin kuluvaa aikaa, oli valinta varsin helppo.

Samaa pohdintaa tekee varmasti moni muukin lahtelainen. Periaatteessa joukkoliikenteen käyttö tai vaikkapa pyöräily saattaa houkuttaa, mutta käytännön elämän aikataulut tekevät oman auton käyttämisestä yksinkertaisesti helpompaa.

Jos oma auto siis on käytössä. Läheskään kaikilla ei ole.

Joukkoliikenne on puhuttanut Lahdessa viime viikkoina paljon. Syynä ovat parin viikon kuluttua voimaan tulevat vuoromuutokset. Vaikka uusia linjojakin tulee, heikkenevät palvelut monilta käyttäjiltä.

Koronapandemia kuritti joukkoliikennettä ankarasti valtion tukitoimista huolimatta, kun matkustajamäärät romahtivat. Kun kunnilla ei ole halua ja mahdollisuuksia lisätä merkittävästi rahoitustaan, on edessä linjojen karsinta ja uudelleen järjestely.

Ympäristöpääkaupunki Lahdessa joukkoliikenteen, samoin kuin vaikkapa pyöräilyn ja kävelyn yleistymiselle on asetettu kovat tavoitteet. Keskeinen tavoite on liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Pyöräilyn edesauttamiseksi Lahdessa on tehty infrastruktuuriin merkittäviä ja kiisteltyjäkin investointeja. Joukkoliikenteen osalta tilanne on hankalampi sikäli, että kattava linjasto vaatii jatkuvaa rahoitusta, eikä kertainvestointi riitä. Tyhjistä busseista maksaminen tuntuu yleisessä rahapulassa hullulta, mutta toisaalta matkustajat eivät löydä busseihin ainakaan, jos kattavia ja helposti saavutettavia bussiyhteyksiä ei ole.

Kiinnostava kysymys onkin, millainen linjasto 120 000 asukkaan Lahdessa on realistinen. Yhden näkökulman antaa vaikkapa väestötiheyden tarkastelu. Lahdessa väestötiheys on noin kymmenesosa esimerkiksi edellisten EU:n ympäristöpääkaupunkien Norjan Oslon ja Alankomaiden Nijmegenin väestötiheydestä. Lienee selvää, että joukkoliikenteen rakentaminen on helpompaa, jos neliökilometrillä asuu 3 000 henkilöä kuin jos asukkaita on 300.

Olisi kenties helppo vastata, että joukkoliikennettä kannattaisi kehittää Lahdessa keskeisimmille runkolinjoille, joilla käyttäjämäärät ovat suurimmat. Joukkoliikenteessä tasa-arvonäkökulma on kuitenkin tärkeä. Bussien tulisi palvella myös heitä, joilla ei ole käytössään muita kulkuneuvoja, vaikka asuinpaikka olisikin hieman syrjemmässä.

Onko vaihtoehto siis erinomainen joukkoliikenne osalle vai keskinkertainen palvelu kaikille? Vastaus ei ole helppo. Keskikertainen kaikille palvellee nykyisiä käyttäjiä kohtuullisesti, mutta ei välttämättä tuo uusia matkustajia busseihin.

Joka tapauksessa joukkoliikenteen kehittämistä ja ympäristötavoitteiden täyttymistä voisi jatkaa itse kalustosta. Toivottavavaa olisi, että mahdollisimman nopeasti Lahdessa kaikki bussit huristaisivat sähkön tai biokaasun voimalla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut