Ari Helmisen Esalainen: Kuntiin kaivataan välittäjiä eikä valittajia

Ari Helminen

Sitoutumattomat ehdokkaat yrittävät valtuustoihin aiempaa suuremmalla joukolla. He luovat usein mielikuvaa siitä, että puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat ovat ikään kuin parempia ja “puhtaampia” ehdokkaita kuin puoluepolitiikassa ryvettyneet perinteisten puolueiden ehdokkaat ja valtuutetut.

Myös kuntapolitiikassa läpimurtoa yrittävillä perussuomalaisilla on sama strategia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on väittänyt, että Suomi on kuntakorruption luvattu maa, jota perussuomalaiset haluavat tervehdyttää.

Kieltämättä on kuntia, joissa kaivataan uusia ja raikkaita näkemyksiä. Usein on kuitenkin niin, että sitoutumattomat ehdokkaat ovat riitautuneet oman puolueensa kanssa ja perustaneet oman valitsijayhdistyksen. Riidan siemenet näkyvät heidän toiminnassaan.

Osa sitoutumattomista ehdokkaista ja valtuutetuista keskittyy viranhaltijoiden erheiden sekä kokouksissa tapahtuneiden muotovirheiden etsimiseen, niistä valittamiseen ja oikaisuvaatimusten tekemiseen. He tekevät kuntapolitiikkaa kunnan johtosääntö ja lakikirja kädessä sen sijaan että etsisivät ratkaisuja ongelmiin.

Perinteiset puolueet ja niiden ehdokkaat edustavat kuntapolitiikassa ennustettavuutta ja jatkuvuutta. He ovat olleet vuosikymmeniä rakentamassa kuntien ja kaupunkien palveluita sekä elinvoimaa. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten kuntapoliittinen ohjelma jää usein ohueksi ja heidän kuntapoliittinen elinkaarensa lyhyeksi.

Esimerkiksi Lahden kehätietä ei olisi olemassa, jos valta olisi ollut sitoutumattomien käsissä.

Tuoreen HS-gallupin mukaan valtakunnan ja kuntatason politiikka ovat monille yhtä tärkeitä tekijöitä äänestyspäätöksen taustalla. Erityisesti perussuomalaiset ovat korostaneet, että kuntavaaleissa on kyse keskeisiltä osin hallituksen suosion mittaamisesta. Tästä vaaleissa ei ole kyse, vaikka vaalituloksella on toki psykologista vaikutusta hallituspuolueisiin.

Kuntavaaleilla on kuitenkin merkitystä siihen, millaiset vaikutusmahdollisuudet kunnalla on edistää muun muassa paljon puhuttua elinvoimaa. Jos valtuustoihin valitaan poliitikkoja, joilla on suorat yhteydet maan hallitukseen ja eduskuntaan, sillä voi olla ratkaiseva merkitys tärkeiden investointien ja muiden hankkeiden kannalta.

Tässä tehtävässä avainasemassa ovat puolueiden listoilta valitut valtuutetut. Esimerkiksi Lahden kehätietä ei olisi olemassa, jos valta olisi ollut sitoutumattomien käsissä. Sanottakoon sekin, että kehätien lähtöruudussa kuskin paikalla oli orimattilalainen valtuutettu, vaikka tie kulkee Lahdessa ja Hollolassa.

Halla-aho on siinä oikeassa, että monet valtakunnan päätökset vaikuttavat kuntiin. Eduskunta päättää kuntien uusista tehtävistä ja siitä, kuinka paljon valtio korvaa niistä kunnille aiheutuvia menoja. Sitoutumattomien valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa valtakunnan politiikkaan ovat olemattomat. Hallituspuolueiden valtuutetut pystyvät ainakin teoriassa vaikuttamaan omien kanaviensa kautta hallituksen ratkaisuihin.

Puolueiden kuntaohjelmat ja ratkaisuehdotukset eroavat toisistaan. Vanhojen puolueiden kuntapäättäjiä yhdistää kuitenkin pääosin se, että he ovat työtä oman kuntansa eteen tekeviä ammattivälittäjiä, eivät ammattivalittajia.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut