Pääkirjoitus: Sitoutumattomat kuntavaaleihin entistä suuremmalla ehdokasjoukolla

Nykyinen pormestari Markku Koskinen johdatteli viime vaaleissa sitoutumattoman ryhmänsä Kärkölän valtapuolueeksi. Sami Kuusivirta / Arkisto

Puolueisiin sitoutumattomat valitsijayhdistykset kolkuttelevat kesäkuun vaaleissa valtuustojen ovia viimekertaista selvästi suuremmalla joukolla, eivätkä vain Päijät-Hämeessä. Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on kasvanut koko valtakunnassa peräti 40 prosenttia kevään 2017 vaaleista. Erilaisten puoluepolitiikasta riippumattomien valitsijayhdistysten listoilla on nyt runsaat 1 100 nimeä eli 3,2 prosenttia kaikista ehdokkaista. Suuri määrä ei vielä ennusta vaalimenestystä, mutta lisää sen mahdollisuutta.

Ennätyksellisistä luvuista ei tosin vielä ole kyse. Vuosituhannen taitteen tienoilla sitoutumattomia ehdokkaita pyrki valtuustoon parhaimmillaan yli 1 600. Siitä lähtien määrä laski viime vaaleihin asti, kunnes kääntyi nyt uuteen nousuun voimalla, joka yllätti myös Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen.

Nieminen arvelee, että tähän on johtanut ihmisten kasvanut tarve päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin muilla keinoin kuin poliittisten puolueiden kautta. Samoilla linjoilla on Kärkölän pormestari Markku Koskinen, jonka johtama Sitoutumaton Kärkölä kahmi jo viime vaaleissa enemmistön valtuustopaikoista. Hän on havainnut ihmisten ajattelevan, että puoluepolitiikka sopii huonosti kuntapolitiikan käytännönläheisiin ja konkreettisiin kysymyksiin.

Koskisen mukaan sitoutumattomat ryhmät voivat tuoda valtuustoihin uutta tekemisen meininkiä, kuten hän kehuu käyneen Kärkölässä. Toisaalta hän myöntää, että sitoutumattomat voivat myös sekoittaa poliittisen päätöksenteon kokonaan.

Arvio kannattaa ottaa vakavasti. Sitoutumattomat voivat parhaimmillaan puhaltaa kuntapolitiikan usein sisäänlämpiävään ilmapiiriin niin raikkaita tuulia, että ne saavat muutkin ryhmät uudistamaan luutuneita toimintatapojaan. Sellainen muutos kääntyy nopeasti kuntalaistenkin eduksi.

Ennätyksellisistä luvuista ei vielä ole kyse.

Sitä vastoin ojasta allikkoon sitoutumattomat voivat yhteisistä asioista päättämisen suistaa, jos ne tarttuvat vallan kahvaan ilman selvää ohjelmaa pelkkänä yhden asian liikkeenä, tavoitteenaan vain kumota edellisen valtuuston "huonot" päätökset. Sillä taktiikalla ei kauas pötkitä kuntapolitiikassa, jossa kestävä tuloksenteko edellyttää vankkaa päämäärätietoisuutta, hyvää yhteistyökykyä unohtamatta.

Toki on ymmärrettävää, jos sitoutumattomuuttaan korostavalle ryhmälle on ylivoimainen tehtävä laatia oma kuntapoliittinen ohjelma. Mikä siinä tapauksessa enää erottaisi sen niistä perinteisistä puoluepoliittisista ryhmistä, joiden vastapainoksi se on julistanut lähteneensä tavoittelemaan kuntalaisten ääniä?

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi