Terhi Säynäjärven Esalainen: Todistusvalinnan pisteytys on lisännyt matematiikan pänttäämistä ja vähentänyt kielten ja muiden aineiden opiskelua – onko meillä varaa tällaiseen?

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset julkistetaan tänään. Tämän kevään abit pääsevät yhdestä jännityksestä, vaikka seuraava kirjoituskerta on jo monilla tiedossa. Yhä useampi menee uusimaan: korottamaan yhden tai useamman ylioppilaskokeen arvosanaa. Hyväksyttyjä arvosanoja voi nykyisin korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, ja korottajia riittää, koska yli puolet korkeakoulujen opiskelupaikoista jaetaan ylioppilastodistuksen perusteella.

Moni ilmoittautuu uudelleen kirjoituksiin myös siksi, että on huomannut kipeästi tarvitsevansa pisteitä matematiikasta. Todistusvalinta on siitä erikoinen, että kaikilla aloilla eniten pisteitä saa pitkästä matematiikasta – siis vaikka hakisi englannin kieltä tai historiaa opiskelemaan.

Lukio on yleissivistävä opinahjo, ja jokaisen on hyvä osata matematiikkaa. Mutta onko sivistykselle hyväksi arvottaa matematiikkaa näin paljon?

Matematiikan ylivalta on herättänyt jo kiivasta keskusteluakin. Matematiikan pisteytystä puoltavat ovat sitä mieltä, että työläästä aineesta on syytä palkita runsailla pisteillä.

Nyt olisi myös hyvä miettiä, millaisen viestin tällainen painotus antaa. Selvää on, että matematiikan opiskelun välinearvo on jo kasvanut: ainetta luetaan entistä enemmän pisteiden takia.

Tällainen puurtaminen taas johtaa siihen, että opiskelijan stressi kasvaa. Monien lukioiden opettajat ja rehtorit toivat jo pari vuotta sitten esiin huolensa opiskelijoiden jaksamisesta tilanteessa, jossa he piiskaavat itsensä lukemaan työlästä ainetta, josta eivät ole erityisemmin kiinnostuneita, eivätkä suunnittele matematiikkaa vaativia jatko-opintoja.

Lukiolaisten uupumus on ollut esillä jo pitkään ennen kuin todistusvalinnan pisteytykset julkistettiin. Nuoren ihmisen kasvu on aika lailla kesken vielä silloin, kun lukio alkaa.

Nykyisin kurssivalintoja pitäisi kuitenkin tehdä alusta lähtien niin, että jatkosuunnitelmat ovat tiedossa. Ei ihme, että paineita kertyy – ja nyt sitten vielä todistusvalinnan pistepainetta entisten päälle.

Matematiikan painotus ja lisääntynyt opiskelu on tarkoittanut myös sitä, että muusta on jouduttu karsimaan. Esimerkiksi kielten, yhteiskuntaopin ja terveystiedon kirjoittajamäärät ovat laskussa.

Pienenä, viennistä riippuvaisena maana suomalaisten ei kannattaisi päästää kielten osaamista heikkenemään. Kaikki ovet eivät aukea pelkästään englannin kielellä, ja monen kauppasopimuksen syntymiseksi tarvitaan myös kulttuurin tuntemusta, jota aina oppii kielen opiskelun ohessa.

Tässä ajassa on suurta tilausta myös historialle ja yhteiskuntaopille, kun populismi nostaa päätään ja demokratia saa jatkuvasti iskuja monissa Euroopan maissakin. Mitä huonommin nuoremme tuntevat demokraattisen yhteiskunnan periaatteita, sitä helpommin häikäilemättömät johtajat pääsevät etenemään.

On hyvä, että opetusministeriössäkin on jo herätty. Pisteytyksen ja opiskelijavalinnan toimivuutta on luvattu selvittää. Toivottavasti tämä tapahtuu pian, ja jatkossa päätösten vaikutukset ennakoidaan paremmin.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut