Pääkirjoitus: Paluun normaaliin ei tarkoita, että kaikki olisi kohta taas hyvin julkisessa taloudessa

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan normaali tila tarkoittaa julkisessa taloudessamme jatkuvaa vääntöä niukoista resursseista. Markku Ulander / Lehtikuva

Valtiovarainministeriö (VM) kertoi koronan raskauttamille suomalaisille rohkaisevan uutisen julkistaessaan uusimman talouskasvuennusteensa. Lupaavasti etenevän rokoteohjelman odotetaan ottavan viruksesta kesän mittaan niin tiukan niskalenkin, että se johtaisi talouden rivakkaan kasvupyrähdykseen loppuvuoden aikana.

Pyrähdyksen ansiosta Suomen talous palautuisi koronan jäljiltä normaaliin näkymään jo ensi vuoden aikana. Käytännössä tämä näkyisi muun muassa työllisyysasteen palautumisena epidemiaa edeltävälle tasolle.

VM ei kuitenkaan olisi VM, ellei se olisi tarjonnut hyviä uutisiaan vakavien varoitusten säestyksellä. Kasvupyrähdys uhkaa jäädä lyhyeksi. Ja erikseen ylijohtaja Mikko Spolander halusi korostaa, ettei paluuta normaaliin pidä käsittää siten, että kaikki olisi silloin taas hyvin.

Valo koronatunnelin päässä kirkastuu – EU-komissio nostaa talousennustettaan

Päin vastoin, julkisessa taloudessamme normaali tila tarkoittaa tänä päivänä ikävä kyllä jatkuvaa vääntöä julkisista resursseista ja rahanjaosta. Tämän "vähittäisen hivutuksen" taustalla vaikuttavat Spolanderin mukaan vanheneva väestömme, julkisen talouden krooninen alijäämä ja pitkän aikavälin vaisu kasvunäkymä.

Nämä ongelmat olivat keskuudessamme jo ennen koronaa, eikä pandemia ole pyyhkäissyt niitä pois päiväjärjestyksestä, vaan osin jopa kärjistänyt. Sinänsä välttämätön koronaelvytys on kasvattanut alijäämää entisestään, ja valtion velkaantuminen on jatkumassa kriisin jälkeen runsaampana kuin ennen.

Ministeriöt laativat ensiehdotukset kehysriihessä sovittujen leikkausten kohdentamiseksi

Tilannekuvan ollessa näinkin huolestuttava poliitikkojen tulisi VM:n mielestä paneutua nyt tarmokkaasti talouden suorituskyvyn vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen. Ääneen ei sanottu, mutta vaikutelmaksi jäi, ettei VM:ssä olla tyytyväisiä tapaan, jolla hallitus vastasi kehysriihessään näihin hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden kannalta olennaisiin haasteisiin.

Pandemia ei ole poistanut julkisen talouden ongelmia.

Vauhtiin päästyään hallitus aikoo pitää budjettikehykset levällään ja velkahanat löysällä valtakautensa loppuun saakka, vaikka tulossa oleva talouden kasvupyrähdys alkaisi mieluummin edellyttää finanssipolitiikan kiristämistä.

Seuraajiensa vaivaksi hallitus näyttää jättävän myös julkista taloutta tehokkaimmin vahvistavat työllisyystoimet. Siinä hallitus toimii vastoin omaakin ohjelmaansa, jonka mukaan hallituskauden pysyvät menonlisäykset rahoitetaan samaan aikaan luotavien uusien työpaikkojen avulla. Uudet menot hallitus löi lukkoon heti kautensa alussa, mutta niiden rahoittamisessa sen keskeisin konsti on edelleen velanotto. Se oli huono ratkaisu jo ennen koronaa ja sitä se on koronan jälkeenkin.

Suomen talous palautuu normaaliin tilaan ensi vuonna, arvioi valtiovarainministeriö – silloin uhkana myös vanhat ongelmat ja "jatkuva vääntö rahanjaosta"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut